Kolumni: Yritysten Sipoo

07.05.2015

Politiikan tarkoitus ei voi rajoittua veroeurojen jakamiseen. Kyse on muustakin: mahdollisuuksien antamisesta yrittäjyydelle ja ahkeruudelle, kakun kasvattamisesta. Sipoolla on osansa isänmaan nostamisessa jaloilleen.

Yritystoiminnan kehittämisessä on Sipoossa edistytty, mutta ei tarpeeksi. Työpaikkaomavaraisuus on yhä verraten heikko, 60 prosentin luokkaa. Maine yritysmyönteisenä kuntana on parantanut, mutta tarinoita takapakeista kuuluu.

Meillä on voimavarat, joista moni kunta haaveilee. On sijainti osana metropolin talous- ja työssäkäyntialuetta, Lahden ja Porvoon moottoriteiden varrella ja puolen tunnin matkan päässä lentokentältä ja Vuosaaren satamasta. On osaavaa, korkeasti koulutettua ja kielitaitoista työvoimaa. Ja maata riittää kaavoitettavaksi.

Sipoo voi olla Suomen halutuin kunta yrityksille vain siten, että se on helpoin kunta. On siis kaadettava kunnan itsensä luomat yrittäjyyden esteet. Neuvonta-, kaavoitus-, ja lupapalveluissa tarvitaan yrittäjälähtöisempää otetta. Kaavoituksessa keskeistä on jouduttaa työpaikka-alueiden kaavoitusta sekä selvittää, miten Porvoon ja Lahden moottoriteiden läheisyyttä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin yritysalueita varten.

Vaikka valtiovallalla on päävastuu turhan byrokratian purkamisesta, kunnissa tulee tehdä voitava. Esimerkkeinä kotikutoisista kielloista ja rajoitteista ovat eräät kunnan rakennusjärjestyksen normit sekä viranomaisten ohjeet ja määräykset rakentamista ja ympäristönsuojelua koskevissa asioissa.

Yli 90 prosenttia Sipoon nykyisestä yli 1200 yrityksestä on alle 10 työntekijän yrityksiä. Näissä on kasvun mahdollisuus. Yritysmyönteisyys pitääkin jalkauttaa kuntaan think small first –periaatteella.

Jätimme vuoden alussa valtuustoaloitteen, jossa vaadimme pykälien tulkitsemista mahdollisuuksien mukaan kuntalais- ja yrittäjämyönteisesti. Jo aloitettua rakennusjärjestyksen päivittämistä ja järkeistämistä on kiirehdittävä. Digitalisaation avulla voidaan nopeuttaa asioiden käsittelyä ja säästää resursseja.

Metropolialueen ja siten koko Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi tarvitaan vankkaa yhteistyötä. Harvard Business Schoolin tutkimuksen mukaan USA:n menestyneet kaupunkiseudut ovat onnistuneet siinä, että näillä on tunnistettu seudulliset klusterit, yritysten keskittymät. Nämä klusterit ovat seudullisia ja vain harvoin yksittäisten kaupunkien sisäisiä.

Toiseksi paikalliset toimijat on onnistuttu liittämään toimintaan tavalla, joka on tukenut klustereiden menestystä. Paikalliset voimavarat on tunnistettu ja hyödynnetty. Sama tarina tunnetaan Suomessa Oulun ja Vaasan seuduilla. Huomionarvoista on, etteivät klusterit syntyneet kuntarajoja muuttamalla, vaan paikallisen ja seudullisen yhteistyön kautta.

On siis katsottava aidosti paitsi sipoolaisia myös seudullisia vahvuuksia. Löytyvätkö alueen kasvuyritysalat Sipoolle ja Keski-Uudellemaalle yhteisestä elintarviketeollisuudesta ja logistiikasta sekä Sipoolle ja Porvoolle yhteisestä cleantechistä ja veneilyalasta?

Nyt jos koskaan Sipoossa ja Suomessa tarvitaan rohkeutta, positiivisuutta ja uusien verkostojen rakentamista.

 

Kolumni on julkaistu Sipoon Sanomissa 7.5.2015.