Ryhmäpuheenvuoro: vuoden 2016 talousarvio

09.11.2015

Puheenjohtaja, valtuutetut,

Sipoon tämän vuoden talousarviokäsittely on monellakin tapaa historiallinen: Ensinnäkin kunnanjohtaja ei tarvinnut muuttaa valiokunnista ja virkamiehiltä tullutta talousarvioesitystä, koska valmistelussa pysyttiin raamissa. Tämä kertoo paitsi siitä, että virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat tehneet hyvää ja vastuullista työtä, mistä iso kiitos, myös siitä, että Sipoossa omaksuttu ennakoivan sopeuttamisen periaate toimii.

Päätimme reilu vuosi sitten kuntien valtavirrasta poikkeavasta talouden sopeuttamisohjelmasta: Uudistetaan rakenteita, otetaan käyttöön hyviä käytänteitä, digitalisoidaan, käännetään pienetkin kivet menojen karsimiseksi. Ei koroteta veroja, ei lomauteta, ei irtisanota eikä romuteta palveluja.

Operaatio Kattilankannen ja Induktiolieden tulokset näkyvät jo tänään. Sipoon useana vuonna alijäämäinen talous on saatu käännettyä ylijäämäiseksi jo kuluvana vuonna. Toisin kuin monissa kunnissa ennuste näyttää, että aiemmin alijäämäinen talous on kääntynyt jo kuluvana vuonna reilusti yli 2 miljoonaa euroa plussalle. Talousarvion ylijäämä on lähes 3 miljoonaa. Historiallista on se, että kunnan asukaskohtaisten kulujen kehitys on saatu kuriin: talousarvion mukaan asukaskohtaiset toimintakulut laskevat ensimmäistä kertaa miesmuistiin. Silti kehitämme palveluita. Esimerkiksi avoimen varhaiskasvatuksen uudet palvelut ja päivähoidon palveluseteli monipuolistavat palvelutarjontaa.

Myös investointien puolella on onnistuttu pitämään kiinni maltista Nikkilän Sydämen ollessa suurin yksittäinen investointi. Velkaa per asukas pysyy ensi vuonna alle 3000 eurossa, koska olemme onnistuneet lisäämään investointien tulorahoitusta. Samaan aikaan investoimme kasvuun kuten strategian mukaan pitääkin. Suunnitelmakaudella iso haaste on pitää velkataakka aisoissa. Investointiohjelman osalta voidaan joutua priorisoimaan, jottei 3000 euron tavoitetta ylitetä.

Kokoomusryhmä muistuttaa, että Sipoon kestävä ja tasapainoinen talous perustuu kuitenkin viime kädessä hyviin veronmaksajiin. Suomen pitkään jatkuneesta talouden taantumasta huolimatta Sipoon verotulot ovat pysyneet vakaina ja kasvaneet väestönkasvun myötä. Näin siis vaikka kuntaveroprosenttiin ei ole koskettu. Kiitos vahvasta kuntataloudesta kuuluu siis myös veronmaksajille, ahkerille sipoolaisille työntekijöille ja yrittäjille. Pidättäytymällä kuntaverkonkorotuksista kannustamme omalta osaltamme jatkossakin tekemään töitä.

Kakun kasvattaminen tulevaisuudessa on kunnalle erittäin tärkeää. Ensinnäkin väestönkasvu ja kasvustrategian toimeenpano mahdollistavat kuntaverotuottojen kasvattamisen. Kaavoituksen on oltava tehokasta ja kunnianhimoista. Oleellista on pitää kiinni niistä valttikorteista, joista Sipoolla on kilpailtaessa uusista verkonmaksajista: väljä ja laadukas ympäristö ja hyvät palvelut.

Toiseksi Sipoolla on huomattavasti voitettavaa yhteisöverotuotoissa. Sipoon kokoisella pääkaupungin ympäryskunnalla olisi mahdollisuus merkittävästi suurempiin yhteisöverotuottoihin. Aktiivinen ja tehokas elinkeinopolitiikka sekä yritystonttien riittävä kaavoitus ovat avainasemassa. Erityisesti elinkeinopolitiikan jalkautuksen tulisi olla tuloksellisempaa: talousarviokirjaan kirjattu uusien yritysten lukumäärätavoite on siksi tärkeä.

Sipookaan ei ole välttynyt epäonnistumisilta. Kokoomusryhmä haluaa nostaa esille yhden konkreettisen esimerkin: Sipoo ei ole onnistunut turvaamaan lapsille turvallista ja terveellistä koulupolkua Talmassa. Talman päiväkoti on suljettu pitkäaikaisten sisäilmaongelmien vuoksi, ja lapset evakossa Nikkilässä. Talma tarvitsee ensi vuoden aikana toimivan päiväkotiratkaisun.

Talman koulu on niin ikään kärsinyt sisäilmaongelmista vuosia. Sisäilmaongelmia on koululla raportoitu ja todettu säännöllisin väliajoin siitä lähtien kun koulun suursaneeraus valmistui 17 vuotta sitten.  Viimeisin tutkimus- ja korjausvaihe käynnistyi yli 1,5 vuotta sitten. On täysin kestämätöntä, että vieläkään emme tiedä ongelmien ja korjaustarpeiden laajuutta. Kaksi sisäilmakonsulttia suositteli tarkempia rakennetutkimuksia havaittujen ongelmien vuoksi jo viime keväänä – näitä tutkimuksia ei ole vieläkään tehty.

Oirehtivia lapsia on kymmeniä. Kuvaavaa on, että koulun terveydenhuollon ammattilainen, kouluterveydenhoitaja on siirtänyt vastaanottonsa Talman koulusta Sote-taloon sisäilmaongelmien vuoksi. Missä menee se raja, jolloin oppilaat ja opettajat voivat tehdä saman ratkaisun?

Kokoomusryhmä edellyttää, että tarvittavat tutkimukset tehdään loppuun siten, että valtuusto tietää päättäessään 14.12. ensi vuoden talousarviosta, mitkä ovat korjaus- ja investointitarpeet Talman koulun kuntoon saattamiseksi. Viime kädessä kyse on paitsi lasten ja opettajien terveydestä myös yli 7 miljoonan euron talousarvioriskistä, jos koulu onkin rakennettava uudelleen.

Ryhmämme tulee esittämään varautumista Talman koulun pikaiseen kuntoon saattamiseen heti, kun materiaalitutkimukset ovat valmistuneet. Yhtä kaikki Sipoon on vihdoin otettava opikseen ja korjattava virheensä Talmassa ja taattava niin pian kuin mahdollista turvallinen ja terveellinen koulupolku lapsille.