Ryhmäpuheenvuoro: vuoden 2017 talousarvio

07.11.2016

Puheenjohtaja, valtuutetut,

Meidän päättäjien tärkeimpiä vastuita on, että kautemme jälkeen kuntamme on paremmassa kunnossa kuin se oli kautemme alussa. Nyt, valtuustokauden viimeistä talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa tämä tehtävä on pidettävä kirkkaasti mielessä.

Sipoo on haluttu: kymmenen vuotta sitten päättämämme kasvustrategia alkanut vihdoin toteutua toden teolla, ja väestönkasvu on jo nyt Suomen kovinta.

Sipoon vetovoimalle useita syitä: erinomaisen sijainnin lisäksi Sipoolla positiivinen imago ja laadukkaat palvelut, joita olemme onnistuneet kehittämään talouden sopeutusohjelmasta huolimatta. Olemme onnistuneet hillitsemään aikoinaan käsistä karannutta toimintakulujen kehitystä palvelujen laadusta tinkimättä. Siinä mielessä kuntamme on paremmassa kunnossa kuin kautemme alussa.

Käsissämme on kuitenkin ensimmäinen taloussuunnitelma, jossa kasvun aiheuttama investointipaine realisoituu velkamäärän voimakkaana kasvuna. Jo tällä suunnitelmakaudella velkamäärä lähes tuplaantuu 82,5 miljoonaan euroon, ja suhteellinenkin velkaantuminen rajua.

Matalan korkotason aikana sinänsä järkevää investoida kasvuun, ja markkinoilla matalan korkotason uskotaan jatkuvan vielä useita vuosia. Velkaantuminen on kuitenkin riski, ja vastuullisen päättäjän kysyttävä onko taso kestävä – jätämmekö tällä tiellä jälkeemme Sipoon joka paremmassa kunnossa kuin neljä vuotta sitten?

Erityisesti suunnitelmakauden jälkeen velkamäärän näyttää nousevan huimasti kun suurten koulu- ja päiväkotihankkeiden kustannuksen kasautuvat. Riskiä lisää se, ettei suunnitelmakauden lopussa ole varauduttu infraan tehtäviin uusinvestointeihin. Näyttäisi siltä, ettei investointiohjelma kestä myöskään isompia yllätyksiä, esimerkiksi sisäilmaongelmista johtuvia investointeja.

Tulevaisuudessa on myös merkittäviä kunnastamme riippumattomia taloudellisia epävarmuuksia: miten soten siirtyminen lopulta vaikuttaa kuntatalouteen ja millainen on Suomen yleinen talouskehitys? Ei siis ihme, ettei kunnan johto ole pystynyt yksiselitteisesti vastaamaan, onko velkaantuminen tällä investointiohjelmalla kestävää.

Kokoomusryhmä on valmis hyväksymään investointiohjelman päälinjat osana ei-sitovaa taloussuunnitelmaa, mutta ennen kuin voimme ottaa lopullisesti kantaa investointiohjelmaan, edellytämme tarkempaa kestävyysanalyysiä sekä ns varjobudjettia, jossa soten siirtyminen eri skenaarioineen on otettu huomioon. Näiden analyysien on oltava käytettävissä ensi keväänä 2017 raamia päätettäessä.

Toisaalta meidän muistettava, että väestönkasvu on johdonmukaisen ja tietoisen politiikan tulosta. Väestönkasvu on tosiasia, joka joka tapauksessa jatkuu jopa 5 % vuodessa ainakin tulevat viisi vuotta.

Näin ollen toiseksi edellytämme, että velanotolle vaihtoehtoiset rahoitusmahdollisuudet investointien toteuttamiseksi mukaan lukien yksityisten rahoittajien toteuttamat toimitilahankkeet, selvitetään huolellisesti.

Lisäksi Sipoon on saatettava kiinteistösalkutus päätökseen ja ryhdyttävä tosissaan realisoimaan kasvun rahoittamiseksi sellaista kiinteistöomaisuuttaan, jota ei käytetä kunnan ydinpalvelun järjestämisessä. Ryhmämme tulee esittämään kunnan vuokra-asuntojen myymistä kasvun rahoittamiseksi jo ensi vuonna. Kunnan tehtävä kun ei yksinkertaisesti ole harjoittaa asuntojen vuokraamisesta.

Kolmanneksi investointien tulorahoitusta on mielestämme edelleen vahvistettava ja Operaatio Kattilankannen säästötavoitteet saatettava päätökseen, jotta maanmyyntitulot saadaan käytettyä kasvun vaatimiin investointeihin eikä käyttömenojen katteeksi. Ryhmämme katsoo, että esimerkiksi toimeentulotuen maksatuksen siirtyminen kunnalta Kelalle olisi ollut mahdollisuus tehostaa toimintaa vapautuvien etuuskäsittelyresurssien verran. Näin ei kuitenkaan tehty.

Neljänneksi hyvin alkanutta työtä Sipoon elinvoiman ja yritystoiminnan vahvistamiseksi ja lisäämiseksi on jatkettava. Tarvitsemme Sipooseen enemmän yhteisen kakun kasvattajia. Kunnan on ryhdyttävä määrätietoiseen työhön otollisten toimialojen toimijoiden saamiseksi Sipooseen sekä otettava yritysvaikutusten arvioinnin osaksi päätöksentekoa.

Ryhmästämme esitetään vain maltillisia muutoksia ja lisäyksiä käyttötalouden puolelle.

Kokoomusryhmä tukee vahvasti kunnanjohtajan linjaa, jonka mukaan kuntaveroprosenttia ei koroteta. Ryhmämme ei hyväksy työnverotukseen kohdistuvia veronkorotuksia myöskään jatkossa.

Sen sijaan kasvustrategiaa tukeva, asemakaava-alueiden rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron korotus on ryhmämme mielestä perusteltu. Kuntahan investoi merkittävästi asemakaava-alueiden infraan. Hyväksymme RKP-ryhmän esityksen siitä, että korotus toteutetaan kuitenkin portaittain siten, että veroprosentti nostetaan ensi vuonna 4:än ja vuonna 2018 6:en prosenttiin.

Haluamme vahvistaa perheiden valinnanvapautta lastenhoidon järjestämisessä kehittämällä avointa varhaiskasvatusta ja siten tukea lasten kotihoitoa laadukkaan kunnallisen ja yksityisen päivähoidon rinnalla. Haluamme panostaa kieltenopetuksen varhentamiseen valtuustoaloitteemme mukaisesti sekä uusien liikuntasuositusten mukaisesti liikuntaan osana koulujen ja päiväkotien arkea.

Investointien osalta ryhmämme esittää, että Etelä-Sipoon liikunta- ja urheilumahdollisuuksien ja erityisesti iltakäytön turvaamiseksi Sipoonlahden koulun uusi liikuntasali toteutetaan Sipoonlahden koulun laajennuksen ja saneerauksen yhteydessä siten että se on käytössä vuonna 2020 kouluhankkeen valmistuttua eikä vuonna 2025 kuten kaavailtu.

Aikaistettu investointi rahoitetaan siten, että Opintien koulukiinteistö myydään yhtenä kokonaisuutena, kun Opintien liikuntasali voidaan Sipoonlahden liikuntasalin aikaistamisen johdosta poistaa suunniteltua aikaisemmin käytöstä. Yhtenä kiinteistönä myytäessä myyntihinta oletettavasti korkeampi kuin tilanteessa, jossa Opintien kiinteistö myytäisiin osissa. Nuorisotilat.

Lisäksi esitämme että uuden koulukeskuksen suunnittelu Söderkullaan aloitetaan suunnitelmakaudella.