EU-komissio haluaa käytännössä pistää suomalaisten kodit pakkoremonttiin. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviesitys on täysin järjetön. Se pitää pysäyttää.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset aiheuttaisivat yli puolelle miljoonalle suomalaiselle kodille kymmenien tuhansien eurojen remonttikulut. Suomen taakka kohoaisi kaikkineen kymmeniin miljardeihin euroihin.

Jos direktiivi hyväksytään komission esittämässä muodossa, energialuokkaa pitää nostaa yli kolmanneksessa Suomen rakennuskannasta. Jopa arvottomia ja vähäisessä käytössä olevia taloja pitäisi remontoida.

Mitä rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä edes tavoitellaan? Kukaan suomalainenhan ei huvikseen energiaa kuluta. Direktiivin vaatimuksissa ei ole kerta kaikkiaan järjen hiventäkään.

Suomalaisten asumisen kustannukset ovat jo valmiiksi kohtuuttoman korkeat. Kaiken kalleus johtuu energian hinnasta sekä ankarasta verotaakasta. Arjen kuluja ei ole yhtään varaa lisätä – päinvastoin niitä pitää alentaa: Vähemmän veroja, vähemmän kuluja.

Perustuslakivaliokunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, linjasi jo viime vuonna, että EU-komission pakkoremonttiesitys on Suomen perustuslain vastainen. Se loukkaa suomalaisten omaisuudensuojaa, koska remonttivaatimukset ovat täysin suhteettomia.

Punavihreät suomalaismepit äänestivät tällä viikolla Euroopan parlamentissa tämän Suomen perustuslain vastaisen esityksen puolesta. Hehän loukkasivat äänestyksellään suomalaisten perusoikeuksia. Käsittämätöntä suomalaisten oikeuksien vastaista toimintaa.

Direktiiviä ei onneksi ole vielä kokonaan hyväksytty, koska siltä puuttuu EU:n jäsenmaiden neuvoston hyväksyntä. Perustuslakivaliokunnan linjaus tarkoittaa, että Suomen hallitus ei saa hyväksyä nyt Euroopan parlamentin kuittamaa EU-komission esitystä jäsenmaiden neuvostossa. Suomen pitää vastustaa esitystä ja koota muiden jäsenmaiden liittouma tämän taakse.

Kokoomuksen kanta on selvä: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset kalliista remonteista pitää torpata.

EU-pöydissä pitää aina puolustaa tiukasti suomalaisten etua ja oikeuksia. Sitä ei tee kukaan muu meidän suomalaisten puolesta.

Heikki Vestman

Uudenmaan kansanedustaja (kok), perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja, energiajuristi.

Koulusta kuuluu oppilaiden, vanhempien ja opettajien hätähuutoja. Oppimistulokset laskevat. On levottomuutta ja kouluväkivaltaa. Edes perustaitojen oppiminen ei ole enää selviö. Opettajat uupuvat. Omaa luokkatilaa tai oppimisrauhaa ei välttämättä ole.

Peruskoulu oli kauan Suomen ylpeydenaihe. Maamme oli Pisa-tulosten kärkikastia. Oppimiseroissa ei ollut kuilua. Opettajan työ oli vetovoimainen.

Se, mikä on mennyt rikki, pitää korjata. On palattava perusasioihin. Perustaitojen eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimisesta on huolehdittava. Digi on tiettyyn rajaan asti perusteltua, mutta perustaitoja varten tarvitaan oppikirjat ja käsin kirjoittamista.

Peruskoulusta ei tule päästää pois ennen riittävän taitotason saavuttamista. Armovitoset ovat karhunpalvelus oppilaalle itselleen.

Suuret avoimet oppimistilat lienevät tolkuttomin keksintö koulussa. Niistä kärsivät eniten lapset ja nuoret, joilla on tarkkaavaisuuden ja keskittymisen haasteita tai aistiyliherkkyyttä.

Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi tilassa ja ryhmässä, joka alkaa jostain ja loppuu johonkin: Oma luokka, oma opettaja, oma tuoli ja pulpetti. Oma paikka. Toinen hullutus on liian pitkälle viety ajatus lapsen itseohjautuvuudesta. Erityisesti alaluokkalainen tarvitsee selkeän opettajajohtoisen opetuksen.

Maailman parhaiden opettajien on annettava keskittyä ydintehtäväänsä. Hankehumppa ja kasvava hallinnollinen taakka vievät liikaa opettajien aikaa. Ne pitää lopettaa.

Rajat ovat rakkautta. Koulun, opettajien ja rehtorien mahdollisuuksia asettaa rajoja lapsille ja nuorille on silti viety. Esimerkiksi toimivaltuudet ottaa pois oppilaan älypuhelin oppitunnilla tai kiusaavan oppilaan erottaminen määräajaksi ovat liian vähäiset.

Koulun ja opettajien riittävät toimivaltuudet turvata koulurauha ovat kaikkien etu. Vanhemmilla on tietenkin ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan. Sitä ei voi ulkoistaa.

Kouluväkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi ja siitä pitäisi ilmoittaa matalalla kynnyksellä poliisille, jolla tulee olla riittävät resurssit puhutella väkivaltainen lapsi tai nuori. Tätä mallia olen edistänyt eduskunnassa.

Kasvava ongelma pääkaupunkiseudulla on suomea toisena kielenä puhuvien eli S2-oppilaiden haasteet. On lähiökouluja, joiden luokissa on enää yksi tai kaksi suomea äidinkielenään puhuva oppilas. Näihin kouluihin kasautuu monia ongelmia.

Asia on kuitenkin koulua moniulotteisempi: Kotoutuminen on saatava toimimaan. Maahanmuuton sääntöjen on oltava selvät: Suomessa on opittava kieli, käytävä koulut, tehtävä töitä sekä noudatettava Suomen sääntöjä.

Suomen koulut tarvitsevat riittävän rahoituksen. Kun valtiontaloutta pistetään kuntoon ja säästetään, opetuksesta ei voida yhtään ottaa pois.

Raha ei kuitenkaan yksin peruskoulun ongelmia ratkaise. Viro johtaa Suomea oppimistuloksissa, vaikka käyttää oppilasta kohti vähemmän rahaan. Ratkaisevaa on, miten järkevästi rahat käytetään opetukseen.

Heikki Vestman

Uudenmaan kansanedustaja (kok), lakimies, perheenisä

Tasavallan presidentti totesi osuvasti (TS 21.1.), että liiallinen rahan painaminen keskuspankkien taholta on kasvattanut monet väärään talousajatteluun, jossa raha on ilmaista ja velka on vaaratonta. Suomessa on totuttu pitämään yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu.

Presidentti Niinistön näkemyksiin on jälleen helppo yhtyä.

Vielä joitain kuukausia sitten vasemmistopuolueiden kansanedustajat suhtautuivat valtion velkaan kuin huomisesta ei olisi mitään huolta. Velkaa ei kuulemma tarvinnut maksaa edes takaisin. Väitettiin myös, että inflaatio on ”vanhan maailman” ilmiö.

Toisin kävi. Osin rahan painamisen ja velkaelvytyksen vuoksi inflaatio laukkaa, mistä syystä korot nousevat ja talous kurjistuu.

Hallitus on kiihdyttänyt velkaantumista koko kauden. Valtion velkataakasta jopa kolmannes on vain Marinin hallituksen ottamaa. Valtion velka on noussut järjettömän määrän, 40 miljardia euroa.

Velkaa selitellään kriiseillä. Kriiseistä johtuvat välttämättömät menot ovat ymmärrettäviä. Hallituksen suurin virhe on kuitenkin ollut se, ettei se ole halunnut ja kyennyt kriisien tullen luopumaan aiemmin päättämistään muista menolisäyksistä.

Kuten suuri päivälehti pääkirjoituksessaan tiivisti: Hallitus jakaa rahaa sekä hyvin että huonoin perustein. Rahaa on roiskittu menemään ideologisiin hankkeisiin. Jopa Kiinan pandoille on osoitettu miljoonia euroja.

Lapsikin osaa jakaa rahaa. Vastuullinen aikuinen haluaa ja kykenee priorisoimaan rahan käyttöä: Jos perheen on ostettava yllättäen rikkoutuneen pesukoneen tilalle uusi ja rahat eivät muutoin riitä, vanhemmat joutuvat toteamaan, että perheen lomamatkasta on luovuttava.

Kokoomus on koko kauden vaatinut julkisten menojen priorisointia. Olemme tukeneet väistämättömiä lisämenoja kuten lisäpanostuksia isänmaan turvallisuuteen mutta vaatineet hallitusta karsimaan muusta.

Nämä kokoomuksen vaatimukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Valtion vippaaminen on ongelma myös siksi, että se on vienyt Suomelta talouden puskureita kohdata tulevia kriisejä. Käsiä on sidottu.

Velkapolitiikan hinta on kova: Valtion korkomenot nousevat tänä vuonna 2,4 miljardiin euroon. Ne räjähtävät lähelle neljää miljardia euroa muutamassa vuodessa. Summa on enemmän kuin kaikkien Suomen korkeakoulujen ja tutkimukset menot yhteensä.

Ansaitsemattoman rahan pörrääminen on johtanut myös yksityisen talouden kurjistumiseen. Osin EKP:n holtittoman rahapolitiikan ja Suomen hallituksen velkaelvytyksen seuraukseni nousseet inflaatio ja lopulta korot iskevät rajusti kotitalouksiin ja yrityksiin.

Suomen suunta on käännettävä velkaantumisen ja kurjistumisen tieltä kohti kasvun tietä. Se edellyttää väistämättä, että perisuomalainen vastuullinen taloudenpito saa kunnianpalautuksen: Käytetään rahaa vain siihen, mihin on varaa.

Kolumni on julkaistu Uusimaassa 29.1.2023. 

Valtion velkaantumiselle on laitettava stoppi. Vasemmistohallitus on paisuttanut valtion velkataakkaa yli 40 000 miljoonalla eurolla. Se on kyseenalainen ennätys.

Valtio elää ensi vuonna velaksi lisää yli 8 000 miljoonalla eurolla. Ennusteiden mukaan lähes 10 miljardin euron vuosittainen alijäämä jatkuu vuoteen 2026 ellei suuntaa muuteta.

Ikuisen vapun politiikka törmää seinään korkojen noustessa. Valtion velan korkomenot ovat ensi vuonna 1,3 miljardia euroa, joka vastaa poliisin ja rajavartiolaitoksen määrärahoja yhteensä. Rahalla on hinta, vaikka uusvasemmistolainen taloustiede yritti toisin väittää.

Raju velkaantuminen ei johdu vain koronakriisistä ja muista kriiseistä. Valtiovarainministeriön tuore selvitys kertoo Marinin hallituksen lisänneen koronakriisiin, sotaan tai sähkökriisiin mitenkään liittymättömiä valtion menoja useilla miljardeilla.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on varoittanut talouden haaksirikosta velkapolitiikan seurauksena. Liikkumavara tulevien kriisien osalta on kaventunut merkittävästi.

Vasemmiston velkalinjalle on vaihtoehto. Kokoomuksen vaihtoehto tarjoaa vakautta ja toivoa.

Kasvua, työtä ja yrittäjyyttä tukevat uudistukset ovat välttämättömiä. Sopimalla työehdoista nykyistä paikallisemmin saavutetaan korkeampi työllisyys, mutta myös korkeampi palkkataso.

Työttömyys- ja sosiaaliturva pitää uudistaa siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen. Oleiluyhteiskuntaan ei ole varaa. Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Mutta edes nopeampi talous- tai työllisyyskehitys ei auta kääntämään suuntaa, vaan Suomessa on mietittävä, mitkä menot ja tehtävät kuuluvat julkiselle sektorille.

Edessä ovat vaikeat ajat hallituksen hölväämisen jäljiltä. On rehellistä sanoa: Jotta velkaantuminen saadaan loppumaan, on säästettävä. Menoja on laitettava tärkeysjärjestykseen. Vähemmän tärkeistä on karsittava.

Kokoomus pystyy tekemään vaikeitakin päätöksiä valtionbudjetin tasapainottamiseksi. Haitallisia yritystukia voidaan leikata, ansiosidonnainen työttömyysturva porrastaa, asumistukijärjestelmää tervehdyttää ja julkishallintoa tehostaa. Näin saadaan miljardin säästöt.

Näiden täsmäsäästöjen lisäksi valtionbudjetti tulee käydä läpi tarkalla kammalla. Sitä säästäminen on: Menojen perkaamista budjettimomentti momentilta. Vähemmän tuonne, jotta rahaa riittäisi tänne.

Lopulta tie vastuulliseen valtiontalouteen on yksinkertainen: Ei pidä tuhlata enempää kuin tienaa.

Kolumni julkaistu Uusimaassa ja Keski-Uusimaassa 27.11.2022.