Heikki Vestman odottaa kevättä. Ei pelkästään siksi, että sipoolainen kansanedustaja (kok.) ja energiajuristi toivoo sen tuovan helpotusta suomalaisten sähkön hintaan. Hän haluaa nähdä, miltä sähkönmyyjien luvut tuolloin näyttävät.
Heikki Vestman Ajankohtaista, Lehtijuttu
Valtion velkaantumiselle on laitettava stoppi. Vasemmistohallitus on paisuttanut valtion velkataakkaa yli 40 000 miljoonalla eurolla. Se on kyseenalainen ennätys.
Valtio elää ensi vuonna velaksi lisää yli 8 000 miljoonalla eurolla. Ennusteiden mukaan lähes 10 miljardin euron vuosittainen alijäämä jatkuu vuoteen 2026 ellei suuntaa muuteta.
Ikuisen vapun politiikka törmää seinään korkojen noustessa. Valtion velan korkomenot ovat ensi vuonna 1,3 miljardia euroa, joka vastaa poliisin ja rajavartiolaitoksen määrärahoja yhteensä. Rahalla on hinta, vaikka uusvasemmistolainen taloustiede yritti toisin väittää.
Raju velkaantuminen ei johdu vain koronakriisistä ja muista kriiseistä. Valtiovarainministeriön tuore selvitys kertoo Marinin hallituksen lisänneen koronakriisiin, sotaan tai sähkökriisiin mitenkään liittymättömiä valtion menoja useilla miljardeilla.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on varoittanut talouden haaksirikosta velkapolitiikan seurauksena. Liikkumavara tulevien kriisien osalta on kaventunut merkittävästi.
Vasemmiston velkalinjalle on vaihtoehto. Kokoomuksen vaihtoehto tarjoaa vakautta ja toivoa.
Kasvua, työtä ja yrittäjyyttä tukevat uudistukset ovat välttämättömiä. Sopimalla työehdoista nykyistä paikallisemmin saavutetaan korkeampi työllisyys, mutta myös korkeampi palkkataso.
Työttömyys- ja sosiaaliturva pitää uudistaa siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen. Oleiluyhteiskuntaan ei ole varaa. Työ on parasta sosiaaliturvaa.
Mutta edes nopeampi talous- tai työllisyyskehitys ei auta kääntämään suuntaa, vaan Suomessa on mietittävä, mitkä menot ja tehtävät kuuluvat julkiselle sektorille.
Edessä ovat vaikeat ajat hallituksen hölväämisen jäljiltä. On rehellistä sanoa: Jotta velkaantuminen saadaan loppumaan, on säästettävä. Menoja on laitettava tärkeysjärjestykseen. Vähemmän tärkeistä on karsittava.
Kokoomus pystyy tekemään vaikeitakin päätöksiä valtionbudjetin tasapainottamiseksi. Haitallisia yritystukia voidaan leikata, ansiosidonnainen työttömyysturva porrastaa, asumistukijärjestelmää tervehdyttää ja julkishallintoa tehostaa. Näin saadaan miljardin säästöt.
Näiden täsmäsäästöjen lisäksi valtionbudjetti tulee käydä läpi tarkalla kammalla. Sitä säästäminen on: Menojen perkaamista budjettimomentti momentilta. Vähemmän tuonne, jotta rahaa riittäisi tänne.
Lopulta tie vastuulliseen valtiontalouteen on yksinkertainen: Ei pidä tuhlata enempää kuin tienaa.
Kolumni julkaistu Uusimaassa ja Keski-Uusimaassa 27.11.2022.
”Sähkökriisiin pitää löytää ja siihen on ratkaisuja. Tämä ei ole vain tulevan talven kysymys”, kansanedustaja [Heikki] Vestman sanoo.
—
”Väliaikaiselle kohtuulliselle hintakatolle tällaisessa markkinatilanteessa on vahvat perusteet ja hallituksen olisi pitänyt ajaa sitä voimakkaammin EU-pöydissä. Tämä on iso epäonnistuminen energiaministeriltä”, Vestman sanoo.
Energiaviraston lakimiehen tehtävistä virkavapaalla oleva Vestman olisi valmis uudistamaan sähkömarkkinoita Euroopan unionin alennetun hintakaton lisäksi mallilla, jossa sähköpörssin hintamallia päivitettäisiin ja leikattaisiin siten hintaa. Korkeimmat tarjoukset, viimeiset kymmenen prosenttia, ”irrotettaisiin nykyisestä hinnanmuodostuksesta.”
”Mallissamme kallein tuotanto ja läpimennyt pörssitarjous ei enää määräisi hintaa kaikelle sähkölle. Uudella reilummalla hintamallilla saataisiin arvioiden mukaan pudotettua jopa 50 prosenttia sähkön markkinahintaa”, Vestman sanoo.
Nyt kokoomuksen energia-asiantuntija esittelee myös uuden ajatuksen hintakatosta. Se voitaisiin toteuttaa yksin Suomessa, kuten Virossakin tehtiin viime talvena. Siellä sähköyhtiön asiakas joutui maksamaan sähköstään enimmillään ilman arvonlisäveroa 12 senttiä kilowattitunnilta 650 kilowattituntiin/kuukausi asti.
Virossa se pienensi sähkölaskuja. Suomessa samankaltainen hintakatto helpottaisi Vestmanin mukaan kotitalouksia, mutta myös pienyrittäjiä.
”Tässä kriisi- ja markkinahäiriötilanteessa pitäisi alentaa väliaikaisesti kuluttajien ja pienyritysten maksettavaksi tulevia sähkölaskuja. Tämä siis siinä tapauksessa, jos EU:ssa ei saada aikaiseksi hintakattoa ja toisaalta hinnan laskentatavan muutosta.”
Hän vastasi kokoomuksen eduskuntaryhmän syyskuussa esittelemästä sähkömarkkinoiden uudistusesityksestä. Siinä perättiin myös myönteistä periaatepäätöstä kaikille turvallisuusvaatimukset täyttäville, käytännössä länsimaisille, ydinvoimahankkeille.
—
Lue Heikki Vestmanin henkilöhaastattelu kokonaisuudessaan Uusisuomen sivuilla:
Kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.) mukaan kansalaisten sähkön säästöä selittää kohonnut energian hinta ja se, että suomalaiset haluavat tehdä osansa vaikeassa tilanteessa.
– Nyt olisi oleellisen tärkeää, että otetaan käyttöön kaikki järkevät kulutusjoustot jotta kiertävät sähkökatkot voitaisiin välttää. Pitäisi kyetä fiksulla tavalla ohjaamaan kulutusta korkeilta, kalliilta tunneilta pois. Tämä voisi tapahtua etäohjattavan mittarin avulla.
—
Lue uutinen kokonaisuudessaan osoitteessa:
https://yle.fi/uutiset/3-12670852
Heikki Vestman Lehtijuttu, Uncategorized
– On todella hienoa, että muutkin puolueet on tulleet kokoomuksen linjoille siinä, että ydinvoima nähdään ratkaisevan tärkeänä Suomen sähkön saannin ja kohtuullisen hinnan turvaamiseksi, sanoo kokoomuksen kansanedustaja, energiajuristi Heikki Vestman.
Toisaalta Vestman kritisoi hallituksen linjattomuutta kokonaisuutena.
– On todella valitettavaa, että hallitus ei ole kyennyt tekemään kuitenkaan sellaista selkeää linjausta, että kaikki turvallisuusvaatimukset täyttävät ydinvoimahankkeet saavat myönteisen periaatepäätöksen. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia, joka on vasta tullut eduskunnan käsittelyyn, olisi ollut juuri se oikea paikka hallitukselta antaa tämä vahva viesti markkinoille, että ainakaan poliittista riskiä ydinvoimahankkeelle Suomessa ei ole.
Vestman nostaa esille myös ydinenergialain uudistamisen.
– Esimerkkinä hallitus ei myöntänyt Säteilyturvakeskuksen pyytämää rahoitusta ydinenergialain uudistamiseksi ja erityisesti pienydinvoiman arvioinnin tekemiseksi, Vestman sanoo.
Katso haastattelu kokonaisuudessaan Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1-50949237
Kokoomuksessa Mari-Leena Talvitie, Heikki Vestman, Ben Zyskowicz ja Pihla Keto-Huovinen ehdottavat vastalauseessaan muutosta lakitekstiin. Kun hallituksen esityksessä toimeentuloedellytystä ei sovelleta, jos perheenkokoaja on alaikäinen, kokoomus määrittelisi poikkeuksen toisin.
”Toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta, jos oleskelulupa myönnetään Suomeen yksin tulleen alaikäisen lapsen ulkomailla olevalle alaikäiselle sisarukselle, jos sisarukset ovat asuneet yhdessä ja jos heidän vanhempansa eivät ole elossa tai näiden olinpaikka on tuntematon”, kokoomuslaiset muotoilevat vastalauseessaan.
Kokoomuslaiset huomauttavat, että alaikäisten hyväksikäytöstä maahantulon välineenä varoitti lausunnossaan myös Poliisihallitus.
”On valitettavaa, että lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia eikä laajempia vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen ole arvioitu uskottavasti. Valiokunnan kuulemisissa nousi perusteltu huoli siitä, että toimeentuloedellytyksen poistaminen alaikäiseltä perheenkokoajalta mahdollistaa juuri niin sanotun ’ankkurilapsi-ilmiön’. Eli toimeentuloedellytystä kierrettäisiin lähettämällä ensin alaikäinen yksin kohdemaahan ja perheenjäsen ja muu omainen seuraisi vasta tämän jälkeen. Tämä voisi luoda humanitaarisperusteiseen maahantuloon vetovoimatekijän, joka vaikuttaisi pahimmillaan jopa lapsen oikeuksien loukkauksiin”, kokoomuslaiset toteavat.
—
Lue uutisjuttu kokonaisuudessaan osoitteessa:
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/ps-ja-kokoomus-varoittavat-ankkurilapsista-sdp-edustajat-kaytannossa-suomen-tilanne-ei-muutu/bc9a3bec-8a1f-40b5-8786-b41df85492b0
Heikki Vestman Ajankohtaista, Lehtijuttu
Tuhansien eurojen sähkölaskut. Perheet ja yritykset konkurssin partaalla. Laukkaava inflaatio. Kiertävät sähkökatkot. Taantuma tulossa.
Maan hallitus on lähinnä levitellyt käsiään – ikään kuin sähkökriisille ei voisi mitään. Kyllä voi.
Kokoomus on johdollani valmistellussa sähköpaperissa esittänyt ratkaisut sähkön hinnan alentamiseksi ja riittävyyden turvaamiseksi niin tulevana talvena kuin pidemmällä aikajänteellä. Nosta esille muutaman:
Sähkölle tarvitaan hintakatto. Nykyinen sähkön tukkumarkkinoiden hintakatto EU:ssa on liian korkea, 4 €/kWh. Eihän kenelläkään ole sellaiseen hintaan varaa.
Matalampi hintakatto laskisi sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille, koska se poistaisi sähkömarkkinoilta riskin, että sähköpulassa hinta voi nousta tähtitieteelliseksi.
Jos EU ei saa matalampaa hintakattoa aikaan, viime kädessä sähkön kuluttajahintaa tulee Suomessa laskea lailla.
Pysyvämpänä ratkaisuna koko sähkön hintamalli on päivitettävä. Nykyisinhän kallein sähköpörssissä läpimennyt sähkötarjous hinnoittelee kaiken sähkön.
Sähkön hinta on kohonnut moninkertaiseksi verrattuna valtaosan sähkön tuotantokustannuksiin, jotka eivät ole nousseet. Olemme esittäneet reilumman hintamallin, joka puolittaisi sähkön markkinahinnan.
Toiseksi kaikki suomalaiset voimalaitokset pitää saada täyteen ajoon, myös turve- ja kivihiilikattilat. Kun sähkön tarjonnasta on pulaa, ainuttakaan toimivaa voimalaa ei ole varaa ainakaan sulkea.
Kriittisinä lähivuosina hiili- ja turvevoimalle tulisi maksaa väliaikaista tehotukea, jolla vähennettäisiin kohonneen päästöoikeuden hinnan vaikutusta sähkön hintaan.
Kolmanneksi tarvitaan kiireesti käteviä ja kannattavia kulutusjoustoja. Sähkön kulutuksen siirtäminen korkean kysynnän tunneilta matalamman kysynnän tunneille alentaa hintaa ja ehkäisee kiertäviä sähkökatkoja.
Sähkömittareissa on valmius sähkölämmityksen keskitettyyn etäohjaukseen. Tällaista kulutusta olisi parin ydinreaktorin tehon verran kytkettävissä keskitetysti pois päältä 1-2 tunniksi kovimpina kulutuspiikkeinä. Asukas ei tätä edes huomaisi.
On hämmästyttävää, ettei hallitus ole pannut ratkaisuehdotuksiamme toteutukseen.
Tulevaisuudessa Suomi on nostettava maaksi, jossa edullista sähköä riittää myös paukkupakkasilla. Se olisi valtava kilpailuetu Suomelle.
Tarvitaan uutta toimitusvarmaa ja puhdasta ydinvoimaa, jota julkisen vallan pitää edistää. Toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen maahan saadaan aidosti ydinvoimamyönteinen hallitus.
Heikki Vestman
Uudenmaan kansanedustaja (kok) ja energiajuristi.
Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa ja Uusimaassa 28.10. sekä Sipoon sanomissa 10.11.2022.
Heikki Vestman Lehtijuttu, Tapahtumat
Porvoon perinteisillä syysmarkkinoilla on melkein pakko käydä, satoi tai paistoi. Markkinoiden ensimmäinen päivä torstai alkoi hissukseen, eikä markkinaraitilla ollut ainakaan vielä keskipäivällä väkeä ruuhkaksi asti.
—
Syysmarkkinoiden jälkeen lauantaina Porvoon torilla vierailevat kansanedustajat Heikki Vestman, Elina Valtonen ja Ruut Sjöblom kello 11.15-12.
—
Uutinen julkaistu Uusimaa -lehdessä 7.10.
Heikki Vestman Lehtijuttu, Uncategorized
Poliisin tilastojen mukaan Suomessa toimii 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan jengien jäsenistä peräti 95 prosenttia on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.
—
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman oli samaa mieltä siitä, että jengiytyminen liittyy olennaisesti epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan.
– Maahanmuuton pelisääntöjen pitää olla selvät. Suomessa on noudatettava Suomen sääntöjä, Suomen lakia, pitää oppia kieli ja on tehtävä töitä itsensä ja perheensä elättämiseksi. Kokoomus haluaa tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja. Nuhteettomuuden lisäksi on vaadittava sitä, että on riittävä kielitaito sekä opiskelu- ja työhistoria, Heikki Vestman sanoi.
—
Lue uutinen kokonaisuudessaan:
Kantatielle 55 Monninkylään on saatava kiertoliittymä, jota Askolan kunnan johto ja Itä-Uudenmaan ainoa kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) lähtevät yhteistyössä edistämään Väylävirastoon ja Uudenmaan Ely-keskukseen.
—
-Onhan tämä kummallista, ettei ratkaisua löydy, vaikka kaikki argumentit puoltavat kiertoliittymää ja sitä on koetettu saada jo vuosikymmen. Se on tärkeä liikenneturvallisuuden kannalta, iso asia Askolan elinvoimalle ja tärkeä liikenteen sujuvuuden kannalta. On tärkeää, että myös Porvoo on tässä mukana. Neljäntien risteyksessä on katvealueita, mutta harva tuntuu noudattavan 60 kilometrin tuntinopeusrajoitusta. Siksikin liikkeelle lähtö pysähdyksestä Monninkyläntiellä pitää olla erittäin ripeä.
—
Vestmanin mukaan kiertoliittymä on myös nopeampi toteuttaa kuin eritasoliittymä, jonka aikajänne on 10-20 vuotta.
– Tähän täytyy löytyä ratkaisu ennen sitä. Jokainen hahmottaa risteyksen vaikeuden ja riskin liikenneturvallisuudelle, hän lisää. Väyläviraston kielteinen suhtautuminen kiertoliittymiin liittyy päästöihin, joita syntyy kun nopeuksia alennetaan.
Vestman kyseenalaistaa suunnitteluohjeen, johon politiikkaan törmättiin myös Sipoon Öljytiellä. Sinne tulee lisää kaistoja ja liikennevalot.
– Absurdia, että jos kiertoliittymä parantaa liikenneturvallisuutta, palvelisi elinkeinoelämää ja olisi kustannustehokas, ettei sitä voida tehdä sen takia, että siitä aiheutuu tietty määrä co2-päästöjä!
—
Uutinen luettavissa kokonaisuudessaan 7.10. julkaistussa Uusimaa -lehdessä.