Lehtijuttu

Verkkouutiset: Vestman vaatii rajalle vahvempaa fyysistä varautumista

Kokoomuksen hallintovaliokunnan edustajat Mari-Leena Talvitie, Heikki Vestman, Kari Tolvanen ja Ben Zyskowicz näkevät vakavana puutteena, ettei pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ole tarkastellut kriisitilanteen sääntelytarpeita laajemmin, vaan on tyytynyt vain nykyisen sääntelyn täsmentämiseen.

– Laajamittainen maahantulon aiempaa korkeampi todennäköisyys tunnistettiin Kansallisessa riskiarviossa 2018, joka valmistui 2019. Missä viipyvät toimet, joilla Suomella on valmius keskeyttää turvapaikanhakua määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella, hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie kysyy tiedotteessa.

Kansanedustajien mielestä valiokunnan kuulemisten perusteella ei ole voinut vakuuttua siitä, että Suomen viranomaisten toimivaltuudet ovat riittävät varautumaan ja torjumaan laajamittaista maahantuloa.

– Luotamme viranomaisiin, mutta toimivaltuuksia pitäisi pyrkiä vahvistamaan. Nyt valmistellut pehmeät keinot eivät kovassa kriisissä riitä, vaan raja pitää pystyä tarvittaessa sulkemaan. Käytännössä tarvitsemme rajalle vahvempaa fyysistä varautumista sekä selkeitä toimivaltuuksia esimerkiksi välittömiin palautuksiin tarvittaessa, Vestman sanoo.

Lue uutinen kokonaan täällä:

https://www.verkkouutiset.fi/milloin-suomi-pystyy-keskeyttamaan-turvapaikanhaun/

IL: Vestman innostui yllättävästä tuesta turvapaikka-asiassa

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kiittää vihreiden kansanedustaja Iiris Suomelaa tuesta kokoomuksen esitykselle, jonka mukaan maastorajan laittomasti ylittävät turvapaikanhakijat on palautettava rajan yli.

Vestmanin mukaan Suomen laki ja varsinkaan sen tulkinta eivät mahdollista laittomasti Suomen maastorajan yli tulleiden turvapaikanhakijoiden palauttamista välittömästi rajan taakse, vaikka kansainvälinen oikeus tämän Vestmanin mukaan ”ilmeisesti sallii.”

Lue uutinen kokonaan täällä: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/316815e2-863f-4b3e-a651-5dc734086820

MTV: Vestman uutisaamussa “Suomen viranomaisten toimivaltuudet on tuotava sille tasolle, ettei tällaisen hybridioperaation edessä tarvitse alistua”

Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on kiristynyt äärimmilleen viime aikoina. Tuhansia ihmisiä on kerääntynyt rajalle, ja Valko-Venäjää syytetään siirtolaisten kuljettamisesta ja ohjaamisesta EU-alueelle. Puola on lähettänyt rajalle lisää sotilaita ja sulkenut rajan.

—

omia itsenäisiä ratkaisujaan on tehnyt esimerkiksi Liettua. Suomela kuvaakin tilannetta sirpaleiseksi. Vestman on samaa mieltä siitä, että unionin on oltava kriisissä yhtenäinen. Silti Euroopassa olisi pitänyt pystyä reagoimaan paremmin vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkimainingeissa.

– Tämän taakse hallitus ei voi mennä. Nyt tehdään kansallisia ratkaisuja ja EU näyttää niitä tukevan. Suomen viranomaisten toimivaltuudet on tuotava sille tasolle, ettei tällaisen hybridioperaation edessä tarvitse alistua, sanoo Vestman.

Voit lukea koko uutisen täällä:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mita-jos-tilanne-puolan-ja-valko-venajan-rajalla-toistuisi-suomessa-kokoomuksen-vestman-taman-taakse-hallitus-ei-voi-menna/8286018#gs.hmlsnz

IS: Kokoomuksesta ärähdettiin hallituksen uudelle parkkivero­lle heti

VALTIONEUVOSTON kanslian eli käytännössä Suomen hallituksen alaisen hallintoyksikön juuri julkaisemassa tuoreessa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -nimisessä selvityksessä esitetään työpaikalla tapahtuvan autopysäköinnin muuttamista veronalaiseksi luontaiseduksi.

Oppositiossa istuvassa kokoomuksessa hanke herättää heti vastareaktioita.

– Hallituksessa suunnitellaan jälleen uusia toimia ahkeruuden kannusteiden romuttamiseksi. Tämä työllisyyden vastainen hanke on kuopattava heti, vaatii kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman.

Selvityksen mukaan työnantajien tulisi vähentää ilmaisten parkkipaikkojen tarjontaa työntekijöilleen erityisesti ”kuntakeskuksissa ja vastaavilla alueilla”.

– Esitys on järjetön. Veronalainen tai omakustanteinen työpysäköinti tarkoittaisi merkittävää lisälaskua työntekijälle, Vestman sanoo.

Lue uutinen kokonaisuudessaan täällä: https://www.is.fi/autot/art-2000008272028.html

HS: Vestmanin vaatima opiskelijoiden tulorajakorotus etenee, mutta nostoprosentti on vielä auki

PALKANSAAJIEN tutkimuslaitos väläytti vuoden 2019 alussa, että opintotuen tulorajoja voitaisiin nostaa jopa 50 prosenttia, jolloin yhdeksän opintotuki­kuukauden tuloraja olisi noin 18 000 euroa.

Nykyisin opiskelija, joka nostaa opintotukea yhdeksänä kuukautena vuodessa, saa ansaita enintään 12  498 euroa ilman, että tulot vaikuttavat opintotuen määrään.

—

KANSANEDUSTAJA Heikki Vestman (kok) vaati lakialoitteessaan pari vuotta sitten tulorajojen korottamista niinikään 50 prosentilla. Vuosi sitten syksyllä valtiovarain­ministeriön virkamiesraportti esitti samaa.

Torstaina Vestman sekä kansanedustajat Janne Heikkinen ja Matias Marttinen kiittelivätkin hallituksen tulleen tuloraja-asiassa kokoomuksen linjoille:

”Omalla työpanoksella ansaittu 600 euron vuotuinen lisä on merkittävä lisätulo jokaiselle opiskelijalle. Tehdystä työstä pitää palkita myös opiskelijaa”

Lue uutinen kokonaisuudessaan täällä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008254878.html

Verkkouutiset: Heikki Vestman: Vihreät syyllistävät turhaan viljelijöitä

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestmanin mielestä keskustelu maatalouden päästöistä on vääristynyttä.

– Vihreiden mielestä Suomen maataloussektori eli suomalaiset maanviljelijät eivät ole tehneet tarpeeksi ilmastotoimia. Ilmastoaktivistien hampaissa on erityisesti karjatalous, Vestman kirjoittaa Uusimaa-lehdessä.

Hänen mielestään vihreät syyllistävät turhaan viljelijöitä.

– Keskustelussa unohtuu se tosiasia, että suomalainen nautatalous on kansainvälisesti verraten vähäpäästöistä ja eettistä, koska Suomessa naudat laiduntavat ja syövät pitkälti nurmea. Suomalaisten harjoittama nurmiviljely on Euroopan tiedeakatemian mukaan tärkeä keino sitoa ilmakehän hiiltä maaperään. Nurmiruokinta laskee maidon hiilijalanjälkeä jopa 40 prosenttia.

Lue uutinen kokonaisuudessaan täällä: https://www.verkkouutiset.fi/heikki-vestman-vihreat-syyllistavat-turhaan-viljelijoita/

Kolumni: Nurmipeltojen ilmastonaudat

,

Sain jälleen kesällä viettää aikaa Lapuan Tiistenjoella, jonka lakeuksilla sukuni on viljellyt maata lähes 500 vuoden ajan. Suomalaisen maatalouden työntäyteinen arki tuli minulle tutuksi lapsuudessa, kun vietin koulujen loma-aikoja sukulaisteni maitotilalla.

 

Viimeaikainen keskustelu maatalouden päästöistä on ollut vääristynyttä. Vihreiden mielestä Suomen maataloussektori eli suomalaiset maanviljelijät eivät ole tehneet tarpeeksi ilmastotoimia. Ilmastoaktivistien hampaissa on erityisesti karjatalous.

 

Keskustelussa unohtuu se tosiasia, että suomalainen nautatalous on kansainvälisesti verraten vähäpäästöistä ja eettistä, koska Suomessa naudat laiduntavat ja syövät pitkälti nurmea. Toisin kuin monet muut tuotantoeläimet, nurmipelloilla laiduntavat märehtijät hyödyntävät ihmiselle kelpaamatonta ravintoa.

 

Suomalaisten harjoittama nurmiviljely on Euroopan tiedeakatemian mukaan tärkeä keino sitoa ilmakehän hiiltä maaperään. Nurmiruokinta laskee maidon hiilijalanjälkeä jopa 40 prosenttia. Suomessa naudat myös syövät rehuna ja muuttavat ihmisen ravinnoksi kasvisruokien valmistuksessa syntyviä jätteitä.

 

Kestävän maidontuotannon sivutuotteena syntyy naudanlihaa. Suomessa tuotetaan vuodessa naudanlihaa 87 miljoonaa kiloa, josta noin 80 prosenttia on kytköksissä maitotiloihin. Maitotiloilla syntyneitä vasikoita taas kasvatetaan naudanlihantuotantoon erikoistuneilla tiloilla. 

 

Luonnonlaitumilla kasvatettu liha on yksi harvoista ruoantuotantotavoista, joka lisää luonnon monimuotoisuutta. Muualla maailmassa karjatalouden rehu sisältää soijaa, jota viljellään pitkälti monimuotoisuuden ja ilmaston kustannuksella.

 

Maatalouden päästöjä kannattaa edelleen vähentää, mutta syyllistäminen ei auta. Ylpeys suomalaisesta ruoantuotannosta ja maatalousyrittäjien innostaminen jatkamaan hyvää työtä sen sijaan auttaa.

 

Kotimaisen ruoantuotannon puolustaminen on tärkeää paitsi ympäristön myös huoltovarmuuden kannalta. Viimeistään koronakriisi sekä epävakauden lisääntyminen Euroopan porteilla on havahduttanut suomalaiset omavaraisuuden tärkeyteen.

 

Juuri nautatalous on yksi suomalaisen ruokaturvan kivijalka. Nurmeen perustuva nautakarjatalous mahdollistaa Suomelle valkuaisomavaraisuuden. Nurmet ovat myös Suomen olosuhteista vakaita viljelykasveja, koska ne kestävät yksivuotisia viljoja paremmin kuivuutta ja hallaa.

 

Suomalaisten nurmipeltojen hiilivarastoista ja niillä laiduntavista ilmastonaudoista kannattaa pitää kiinni.

 

Heikki Vestman

Kansanedustaja (kok)

 

Kolumni julkaistu Uusimaassa, Kirkkonummen Sanomissa ja Keski-Uusimaassa 22.8.2021

Kolumni: Sähkön siirtohintoja suitsitaan – vihdoin

,

Sähkön siirtohintoja suitsitaan – vihdoin

Keskustelu sähkön siirtohinnoista on jatkunut pitkään eikä syyttä. Sähkönjakelun hinnat kotitalouksille ovat nousseet 2010-luvulla selkeästi sekä nimellisesti että reaalisesti. Suomalaisen kuluttajan maksettava siirtohinta on noussut keskimäärin 50 prosenttia.

Viime vuoden tammikuussa Marinin hallitus julkaisi lakiesitysluonnoksen sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi. Esitys oli torso: Siinä ei puututtu lainkaan valvontamalliin, joka määrittää siirtohintojen tason ja verkkoyhtiöiden saaman tuoton. Monopolirahastaminen olisi saanut jatkua.

Vastauksena puutteelliseen esitykseen laadin viime vuoden keväänä kokoomuksen lakialoitteen sähkön siirtohintojen laittamiseksi kuriin. Esitimme muutoksia, joilla sähköverkkoyhtiöiden monopolituotot leikkaantuisivat. Vastaavaa esitettiin myöhemmin jätetyssä kansalaisaloitteessa.

Lakialoitteen jälkeen hallitus muutti omaa esitystään siten, että valvontamalliin puututaan. Muutos oli merkittävä. Eduskunta hyväksyi muutokset viime viikolla. Sähkön jakelumaksut ovat laskemassa vuositasolla noin 350 miljoonalla eurolla. Järki voitti.

Parannuksista huolimatta hallitus ei korjaa siirtohintoja riittävän järeästi. Valvontamalliin ei puututa suoraan pykälätasolla. Talousvaliokunnan saamien lausuntojen perusteella olisi tullut säätää lakiin kohtuullisen hinnoittelun yleisistä periaatteista, kuten aloitteessani esitimme.

Vakavin virhe on, että sähköverkkoyhtiöille annetaan uudessa laissa ylimääräinen lähes miljardin euron hinnankorotusmahdollisuus. Näin tapahtuu, koska niin kutsuttua alijäämän tasoitusjaksoa pidennetään, ja verkkoyhtiöt pääsevät perimään laskennallisesti keräämätöntä tuottopottia kuluttajilta.

Valitettavasti tämä ”tuottokompensaatio” heikentää valvontamallin muutoksista johtuvia hyötyjä kuluttajille. Kokoomus ei hyväksynyt hallituksen verkkoyhtiöille tarjoamaa kompensaatiota.

Puutteista huolimatta muutokset ovat askel parempaan, koska ne alentavat siirtohintoja tulevaisuudessa. Ne myös osoittavat, että oppositiokansanedustajakin voi vaikuttaa. Suomalaisten tuki tälle työlle on ollut korvaamaton ja luonut painetta hallitukselle korjata esitystään.

Työ sähkön siirtohintojen saamiseksi kuriin jatkuu periksi antamatta.

Heikki Vestman
Kansanedustaja (kok)

Kolumni julkaistu Keski-Uusimaassa 2.7, Luoteis-Uusimaassa 4.7, Uusimaassa 5.7, Kirkkonummen Uutisissa 6.7, Mäntsälän Uutisissa 7.7, Sipoon Sanomissa 8.7 ja Loviisan Sanomissa 13.7.2021

Verkkouutiset: Kokoomus olisi suitsinut siirtohintoja tiukemmin

Sähkönjakelun hinnat kotitalouksille ovat nousseet 2010-luvulla selkeästi. Suomalaiselle kuluttajalle maksettavaksi tuleva monopoliyhtiön asettama siirtohinta on noussut keskimäärin lähes 50 prosenttia. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset, jotka mahdollistavat sähkön siirtohintojen keventämisen vuosittain 350 miljoonalla eurolla.

– Laki ja valvonta eivät ole toimineet. Yksityiset ja kuntien omistamat sähköverkkoyhtiöt ovat saaneet monopoliasemassa rahastaa suomalaisten piikkiin. Nyt tehdyt muutokset antavat valvovalle viranomaiselle mahdollisuuden suitsia rahastusautomaattia, kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) sanoo.

—

Kokoomus jätti mietintöön vastalauseen, koska se olisi halunnut suitsia hintoja vielä tiukemmin.

– Oikeansuuntaiseen hallituksen esitykseen jätettiin yhä virheitä, joista vakavin on se, että sähköverkkoyhtiöille annetaan ylimääräinen hinnankorotusmahdollisuus. Hallituspuolueet nimittäin halusivat pidentää aikaa, jonka kuluessa verkkoyhtiöt saavat kerätä keräämättä jäänyttä laskennallista tuottoa, Vestman sanoo.

Hänen mukaansa tasoitusjakson pidennys antaa monopoliyhtiöille mahdollisuuden periä noin miljardin euron verran laskennallista tuottopottia kuluttajilta.

– Valitettavasti esityksen ongelmat heikentävät valvontamallin muutoksista johtuvia hyötyjä kuluttajille. Työ sähkön siirtohintojen saamiseksi kuriin jatkuu, Vestman toteaa.

Lue uutinen kokonaisuudessaan täällä: 

https://www.verkkouutiset.fi/heikki-vestman-kokoomus-olisi-suitsinut-siirtohintoja-tiukemmin

Sipoon Sanomat: Vestman lähtee 5. kaudelle äänivyöryllä

Sipoon paikallispolitiikassa teini-ikäisestä lähtien vaikuttanut kansanedustaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) rikkoi jälleen ennätykset keräämällä kuntavaaleissa 1352 ääntä. Se on lähes tuhat ääntä enemmän kuin toiseksi eniten ääniä keränneen Kaj Lindqvistin (r.) äänipotti, joka oli 381 ääntä.

Vestmanin keräämä äänivyöry on myös 417 ääntä enemmän kuin hänen edellinen ennätyspottinsa vuoden 2017 kuntavaaleissa, mikä yllätti hänet itsensäkin.

–Olen yllättynyt ja valtavan kiitollinen saamastani luottamuksesta. Toivon, että tämä on seuraamus ihmisten kuuntelemisesta, sitoutumisestani ja pitkäjänteisestä työstäni Sipoon hyväksi, Vestman kommentoi vaalivoittoaan.

–Haluan jatkossakin olla silta valtakunnalliseen päätöksentekoon ja tuoda Sipoon ääntä kuuluviin.

Uutinen on julkaistu Sipoon Sanomissa 17.6.2021

Load More