Ihmisten omakotitalot eivät ole laittomuuksia

Vihreät Marketta Mattila, Sini-Pilvi Saarnio ja Lauri Kajander antoivat kirjoituksessaan (SiSa 10.1.) ymmärtää, että omakotitalojen rakentamisen edistäminen Sipoossa ei perustuisi lakiin. Väite on vähintään yhtä outo kuin vihreiden aiempi väite Sipoon rakentamispolitiikan holtittomuudesta (SiSa 3.1.).

Valitettavaa vihreiden kirjoittelussa on, että se rikkoo perättömyydellään poikkeuksellisen sopuisaa päätöksentekoa, joka on ollut Sipoolle valtava voimavara viime vuosina. Mielestämme Sipoossa ei pitäisi turhaan riidellä puoluepolitiikan vuoksi, vaan viedä yhdessä kuntaa ja ihmisten asioita eteenpäin.

Erityisen kummalliseksi kirjoittelun tekee se, että vihreät myöntävät itsekin kirjoituksessaan, että vihreiden edustaja on ollut eri mieltä käytännössä 7 omakotitalon luvasta (poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu). Uudessa rakennusjärjestyksessä vihreät taas kritisoivat olemassa olevien omakotitalojen kanssa samalle tontille rakennettavia sivuasuntoja.

Ovatko nämä 7 omakotitalon luvat sekä uusien sivuasuntojen mahdollistaminen jo olemassa olevalle rakennuspaikalle todella kaiken tämän kritiikin arvoisia ottaen huomioon Sipoon kasvun kokonaiskuva? Sipoossahan myönnettiin viime vuonna yli 250 rakentamisen mahdollistavaa lupaa (rakennuslupa, poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu).

Vihreiden väite, ettei päätöksenteko perustu maankäyttö- ja rakennuslakiin on totuudenvastainen. Rakentamisen sujuvoittamisen ohjausryhmän työ on perustunut erittäin huolelliseen oikeudelliseen taustatyöhön: kunta on hankkinut kaksi oikeudellista arviota maankäyttöoikeuden asiantuntijoilta ohjausryhmän käyttöön.

Toinen oikeudellinen arvio koski rakennusjärjestystä ja toinen uusia linjausperiaatteita poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisujen myöntämisessä. Ohjausryhmä on käyttänyt kuntalaisten hyödyksi ne mahdollisuudet, jotka näissä asiantuntijoiden selvityksissä on tunnistettu mahdollisiksi maankäyttö- ja rakennuslain kannalta. Ne perustuvat siten lain liikkumavaraa.

Uudet helpotukset omakotitalon luvan hakijoille eivät mielestämme vaaranna arvokkaita viher- ja virkistysalueita kunnassa. Lisäksi kunnan päättäjien enemmistö haluaa säästää esimerkiksi Nikkilän ja Söderkullan lähiluontoa ja metsiä, jotka ovat tärkeitä sipoolaisille.

Lopuksi haluamme nostaa esille sen, mikä paikallislehden uutisoinnissa ei ole juuri näkynyt. Sipoon kunnanvaltuusto päätti joulukuussa 193 miljoonan euron talousarviosta. Sen perusteella tänä vuonna kunnan palveluja kehitetään ja niihin investoidaan.

Lapsista ja vanhuksista pidetään huolta. Varhaiskasvatuksen ja opetuspalvelujen määrärahat kasvavat lisääntyvän lapsi- ja oppilasmäärän mukana. Opetuksen laatua parannetaan valtion hankerahoitusten turvin. Terveet ja turvalliset tilat lapsille ja opettajille taataan. Vanhusten kotihoito sekä ympärivuorokautinen hoito saivat lisää resursseja.

Kunta investoi tänä vuonna merkittävästi muun ohella kouluihin ja päiväkotiin, suunnittelee Nikkilä–Söderkulla-kevyenliikenteen väylän sekä edistää Kerava-Nikkilän avaamista henkilöjunaliikenteelle.

Lopetetaan turha riitely ja jatketaan yhdessä työtä sen eteen, että Sipoo on hyvä paikka elää jatkossakin.

Kaj Lindqvist, kunnanhallituksen pj (RKP)

Heikki Vestman, kunnanvaltuuston pj (KOK)

Clara Lindqvist, RKP:n valtuustoryhmän pj

Tapio Virtanen, SDP:n valtuustoryhmän pj

Kasper Nyberg, rakennus- ja ympäristövaliokunnan pj (RKP)

Kirjoittajat ovat rakentamisen sujuvoittamisen ohjausryhmän jäseniä