Kokoomuksen kansanedustajat Laiho ja Vestman: Suomen on herättävä aggressiivisempaan koronatestaamiseen

THL määritteli viikonloppuna uudet koronaviruksen näytteenottokriteerit. Näytteitä otetaan lähinnä sairaalapotilailta ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Muita hengitystieoireisia tai oireettomia ei testata lainkaan. Samaan aikaan WHO painottaa, että laajamittainen testaus voi pelastaa ihmishenkiä.

”Kun flunssapotilaita on jonoksi asti ja avoterveydenhuollossa ei ole testiä käytössä, on koronapotilaiden seulonta tästä joukosta käytännössä mahdotonta ilman riittäviä työkaluja”, toteaa edustaja Laiho.

“Tilanne on järjetön. Todistetusti tehokkain tapa saada viruksen leviäminen kontrolliin on ollut aggressiivinen testaaminen, jota WHO on vaatinut jo pitkään”, edustaja Vestman sanoo.

Koronavirustestejä on tehty Suomessa vain reilu 3000. Väkilukuun suhteutettuna esimerkiksi Etelä-Korea on testannut yli kymmenkertaisen määrän ihmisiä. Myös Ruotsissa testataan matalammalla kynnyksellä kuin Suomessa; näytteenottoa on jalkautettu sairastuneiden luo jo viikkoja sitten ja näytteitä otetaan pienemmällä kynnyksellä. Koska Suomessa koronatestausta on tehty vain vähän, meillä ei ole luotettavaa kuvaa tartuntatapausten määrästä täällä.

“Ihmisiltä on tullut huolestuneita viestejä, kun he eivät pääse testeihin. Miten ihmeessä tartuntojen leviämistä voidaan ehkäistä, jos meillä ei ole mitään tietoa kuinka paljon väestössä on tautia”, edustaja Laiho ihmettelee.

“Suomen pitäisi nyt ottaa mallia niistä maista joissa viruksen torjunta on kansainvälisesti katsoen parhaiten kontrollissa”, edustaja Vestman vaatii.

Näytteenotto on hidas prosessi ja vaatii osaavaa henkilökuntaa. Tätä osaamista Suomessa löytyy paitsi sairaaloiden laboratorioissa, niin myös yliopistojen tutkimusyksiköistä. Aggressiivisempi testaaminen on tällä hetkellä asiantuntijoiden mukaan ensisijaisesti henkilöresursseista kiinni.

“Yliopistotutkijoilta on tullut viestiä, että heillä olisi tutkijoita ja osaamista korona-infektion testaamiseen, mutta tätä ei ole hyödynnetty lainkaan Suomessa. Miksi ei?” kysyy edustaja Laiho.

“Nyt poikkeustilanteessa turhasta byrokratiasta on välttämätöntä luopua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on parannettava. Potilaiden diagnostiikan ja hoidon on oltava etusijalla”, vaatii edustaja Vestman.

Virustauteihin erikoistuneen saksalaisprofessori Kekulen (HS 19.3) mukaan jokainen eristämätön koronaviruksen kantaja pahentaa tilannetta dramaattisesti. Yksi sairastunut voi aiheuttaa kahdeksassa viikossa jopa 3 000 uutta tartuntaa. Kaikkien flunssaoireisten testaaminen ja koronaviruspotilaiden eristäminen olisi Kekulen mielestä välttämätöntä myös Suomessa, jotta epidemian pahin skenaario voitaisiin välttää.

”Pitkällä aikavälillä ainoa tapa taltuttaa epidemia ja lopulta purkaa eristystoimia on mahdollisimman varma tieto siitä ketkä taudin ovat jo sairastaneet. Yhteiskuntamme ei kestä sitä, jos kaikki flunssaoireiset pidetään kaksi viikkoa eristyksissä. Työntekijät loppuvat useita kriittisiltä aloilta, ei pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollossa”, Vestman ja Laiho päättävät.