Kokoomuksen Vestman: Sähköverkkoyhtiöissä moraalikato, jos ne puolustavat ylituottojaan
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman, siviiliammatiltaan energialakimies, sanoo, että sähköverkkomonopolissa on moraalikato, kun se puolustaa nykyisiä ylituottoja keskellä suomalaisen yhteiskunnan kriisiä. Energiateollisuus väittää tiedotteessaan, että ”verkkopalvelumaksut perustuvat todellisiin investointeihin”, vaikka ne perustuvat laskennallisiin hintoihin. Lisäksi Energiateollisuus puolustaa nykymallin fiktiivistä tuottoa sillä, että verkkoyhtiö ”hyötyy siitä taloudellisesti”, kun se onnistuu investoimaan laskennallisia hintoja halvemmalla.
”Ongelman ydin on juuri tämä, että sähköverkkomonopoli haluaa hyödyntää ahnaasti mahdollisuudet maksimoida tuottonsa. Joku voisi puhua monopolin moraalikadosta. Suomen talouskriisin keskelläkin verkkoyhtiöt haluavat jatkaisivat ylituoton keräämistä laskennallisilla investointikustannuksilla, kustannustehottomalla verkon rakentamisella sekä muokkaamalla pääomarakenteen tuoton maksimoivaksi. Ihmisten ja yritysten rahastamiselle monopolin avulla on pistettävä stoppi. Lakimuutoksilla pitää vaatia kustannustehokasta verkon rakentamista sekä leikata nykyistä tuottoa”, Vestman sanoo.
Kokoomus esitti perjantaina laajan lakipaketin, jolla sähköverkkomonopolin hintoja ja tuottoa saadaan kuriin ja asiakkaan oikeuksia lisätään. Lakialoitteessa esitetään useita toteuttamiskelpoisia lakimuutoksia, jotka muun ohella laskevat sallittua tuottoa nykytilanteessa vuodessa puoleen eli yli 400 miljoonalla eurolla. Laskelma perustuu LUT-yliopiston professori Mikael Collanin tutkimukseen.
”Me haluamme nämä sadat miljoonat sinne, minne ne kuuluvat: suomalaisille kuluttajille ja yrityksille. Esitämme lakiin yleiset periaatteet hinnoittelun valvontamalliksi. Vaadimme, että tuottoa ei saa laskea oleellisesti suuremmasta summasta kuin mitä verkkotoimintaan on taseessa oikeasti sitoutunut. Nyt tuotto lasketaan siihen nähden yli kaksinkertaisesta summasta: Verkkoyhtiöiden taseessa oma pääoma ja korollinen vieras pääoma ovat yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja laskennallinen verkon arvo, josta tuotto lasketaan, on noin 13 miljardia euroa”, Vestman kummeksuu.
Kokoomus vaatii myös, että tuottoaste lasketaan todellisesta pääomarakenteesta.
”Esitämme lakiin kirjausta, että tuottoaste (WACC) lasketaan yhtiön todellisesta pääomarakenteesta, jotta tuottoa nostavasta kikkailusta päästään eroon. Esimerkiksi Caruna hyötyy kiinteästä tuottoasteestaan laskentavasta suhteettomasti, koska se käyttää vain vähän omaa pääomaa. Oli tarkoitus nykymallilla kuinka hyvä tahansa, kohtuuden aika on nyt”, Vestman vaatii.
Vestman torjuu Energiateollisuuden puolustelun, jonka mukaan laskennallinen verkonarvo kannustaisi merkittävään investointitehokkuuteen.
”Sähköverkkoyhtiöt puolustelevat saamaansa tuottoa tyhjästä sillä, että verkkoyhtiö saa nykyään taloudellisen hyödyn, jos se investoi laskennallisia hintoja halvemmalla. Mutta se hyötyhän kuuluisi heti asiakkaille, ei yhtiöille. Tämän hyödyn väitetään aikanaan valuvan asiakkaille, kun laskennallisen hintoja seuraavan kerran päivitetään. Näkemys on kohtuuton: Monopolin mielestä sille pitäisi siis antaa oikeus kerätä nykylain mukaisesti 8 vuotta huomattavasti korkeampia hintoja kuin mihin investointikustannukset todellisuudessa antavat perusteen. Kokoomus haluaa, että hinnoittelu vastaa aina kustannuksia, joihin yhtiöllä olisi tehokkaasti toimiessaan mahdollisuus”, Vestman linjaa.
Kokoomus esittää lakialoitteessaan, että verkkoyhtiöiden pitää säävarmuuden saavuttamiseksi käyttää kustannustehokkaampia keinoja kuin maakaapelointi. LUT-yliopiston tutkielman mukaan tällä voi saavuttaa yli 900 miljoonan euron kustannussäästöt tulevissa investoinneissa.
”Nykylaki ei vaadi, että kalliin kaapelin maahan kaivamisen sijaan verkkoyhtiöt karsisivat ilmajohtojen vierimetsiä tai siirtäisivät johtoja teiden viereen. Lisäksi hinnoittelumalli kannustaa maakaapeloimaan: Mitä enemmän verkkoyhtiö investoi maakaapeliin, sitä enemmän sille kertyy tuottoa. Asiakkaat maksavat laskun. Tarkoitus on ollut varmasti hyvä eli nopeuttaa lain vaatimaa säävarmuutta, mutta verkkoyhtiöt ovat ahnaasti hyödyntäneet rahasammon. Kokoomus haluaa, että monopolia vaaditaan valitsemaan aina kustannustehokkaimman tavan saavuttaa säävarmuus. Me vaadimme lisäksi ihmisille oikeuden valita vapaaehtoisesti matalamman säävarmuuden tason verkkoyhtiön maksamaa korvausta vastaan. Tällä rahalla voi halutessaan järjestää oman säävarmuuden kuten aggregaatin tai pientuotannon ja sähkövaraston”, Vestman esittää.
Kokoomus tarjoaa valmiin lakipaketin hallituksen toteutettavaksi.