Kokoomuksen Vestmanilta kirjallinen kysymys koronajäljityksistä – ”Jäljityssovellus olisi tarvittu käyttöön jo eilen”
Kokoomuksen uusmaalainen kansanedustaja Heikki Vestman on jättänyt eilen 6.4 kirjallisen kysymyksen hallitukselle teknologian hyödyntämisestä koronaviruksen jäljittämisessä.
Saksassa ratkaisuksi viruksen jäljitykseen on kehitetty vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa mobiilisovellusta, jossa käyttäjän sijaintia seurataan ja mahdollisesta altistumisesta varoitetaan, jos lähellä ollut käyttäjä sairastuu. Liikenne- ja viestintäministeriö on kommentoinut mediassa, että mobiilisovellus voisi tulla käyttöön myös Suomessa, jos Suomessa olisi riittävästi testauskapasiteettia.
”THL on pitänyt testaamista tehottomana vajaiden jäljittämisresurssien takia ja samalla jäljittämiskehityksen jarruna pidetään puutteellista testauskapasiteettia. Emme tarvitse tällaista virkamiesten välistä ikiliikkujaa. Hallituksen tulee ottaa johtovastuu kriisin kokonaisuudesta. Jäljityssovellus olisi tarvittu käyttöön jo eilen”, Vestman sanoo.
Hallitus on kertonut, että julkinen testauskapasiteetti pyritään kolminkertaistamaan nykyisestä 2500 testistä vuorokaudessa. Kolminkertaistettunakin määrä olisi vähäisempi kuin aggressiivisesti testaavissa maissa, kuten Norjassa. THL:n mukaan testauskapasiteetti ei yksin auta, vaan koko hoitoketju tartuntojen jäljityksineen täytyy saada toimimaan. Jäljitystoiminta sitoo työvoimaa, joka on THL:n mielestä nyt testaamista rajoittava tekijä.
”Euroopan tartuntatautivirasto on kehottanut jo yli kuukausi sitten panostamaan jäljitykseen. Jäljityksen resursointitarpeen ei pitäisi tulla Suomessa yllätyksenä”, sanoo Vestman.
Etelä-Koreassa epidemia on saatu kohtalaisen hyvin kuriin aggressiivisella testaamisella ja tehokkaalla matkapuhelinverkon paikkatietoihin perustuvalla jäljittämisellä. Paikkatietojen luovuttaminen koronajäljittämiseen ei ole vapaaehtoista. Liikenne- ja viestintäministeri Harakka on kommentoinut, että EU:n tietosuojan tason ollessa korkea voi digitaalinen kontaktikartoitus voi perustua vain käyttäjän suostumukseen.
Vestmanin mukaan olisi syytä selvittää kattavasti mahdollisuudet saada sovelluksesta velvoittava. Sovelluksesta on nimittäin aidosti merkittävää hyötyä vain, jos se on otettu käyttöön laajasti. Puhutaan vähintään 60 prosentin käyttöasteesta.
”Yli kolmen miljoonan käyttäjän saaminen vapaaehtoiseen käyttöön perustuvalle sovellukselle kuulostaa lähes mahdottomalta tehtävältä, kun määrä suhteutetaan 112-sovelluksen 1,6 miljoonaan lataukseen”, Vestman sanoo.
Hallitus on asettanut mittavia ihmisten perusoikeuksiin kohdistuvia rajoitustoimia. Uusimaa on eristetty, koulut ja ravintolat on suljettu, suurin osa ihmisistä elää kotikaranteenin kaltaisissa oloissa.
”Poikkeusolojen jatkuessa on syytä arvioida, olisiko mahdollinen sijainti- tai terveystietoihin kohdistuva yksityisyydensuojan rajoittaminen mahdollisesti pienempi perusoikeudenrajoitus kuin jo toteutetut rajoitustoimet. EU:n tietosuoja-asetuksen liikkumavara on tässä suhteessa syytä huolella selvittää”, Vestman sanoo.
Vestmanin kirjallinen kysymys on luettavissa täältä.