Kolumni: Holtittomuuden hinta

Tasavallan presidentti totesi osuvasti (TS 21.1.), että liiallinen rahan painaminen keskuspankkien taholta on kasvattanut monet väärään talousajatteluun, jossa raha on ilmaista ja velka on vaaratonta. Suomessa on totuttu pitämään yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu.

Presidentti Niinistön näkemyksiin on jälleen helppo yhtyä.

Vielä joitain kuukausia sitten vasemmistopuolueiden kansanedustajat suhtautuivat valtion velkaan kuin huomisesta ei olisi mitään huolta. Velkaa ei kuulemma tarvinnut maksaa edes takaisin. Väitettiin myös, että inflaatio on ”vanhan maailman” ilmiö.

Toisin kävi. Osin rahan painamisen ja velkaelvytyksen vuoksi inflaatio laukkaa, mistä syystä korot nousevat ja talous kurjistuu.

Hallitus on kiihdyttänyt velkaantumista koko kauden. Valtion velkataakasta jopa kolmannes on vain Marinin hallituksen ottamaa. Valtion velka on noussut järjettömän määrän, 40 miljardia euroa.

Velkaa selitellään kriiseillä. Kriiseistä johtuvat välttämättömät menot ovat ymmärrettäviä. Hallituksen suurin virhe on kuitenkin ollut se, ettei se ole halunnut ja kyennyt kriisien tullen luopumaan aiemmin päättämistään muista menolisäyksistä.

Kuten suuri päivälehti pääkirjoituksessaan tiivisti: Hallitus jakaa rahaa sekä hyvin että huonoin perustein. Rahaa on roiskittu menemään ideologisiin hankkeisiin. Jopa Kiinan pandoille on osoitettu miljoonia euroja.

Lapsikin osaa jakaa rahaa. Vastuullinen aikuinen haluaa ja kykenee priorisoimaan rahan käyttöä: Jos perheen on ostettava yllättäen rikkoutuneen pesukoneen tilalle uusi ja rahat eivät muutoin riitä, vanhemmat joutuvat toteamaan, että perheen lomamatkasta on luovuttava.

Kokoomus on koko kauden vaatinut julkisten menojen priorisointia. Olemme tukeneet väistämättömiä lisämenoja kuten lisäpanostuksia isänmaan turvallisuuteen mutta vaatineet hallitusta karsimaan muusta.

Nämä kokoomuksen vaatimukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Valtion vippaaminen on ongelma myös siksi, että se on vienyt Suomelta talouden puskureita kohdata tulevia kriisejä. Käsiä on sidottu.

Velkapolitiikan hinta on kova: Valtion korkomenot nousevat tänä vuonna 2,4 miljardiin euroon. Ne räjähtävät lähelle neljää miljardia euroa muutamassa vuodessa. Summa on enemmän kuin kaikkien Suomen korkeakoulujen ja tutkimukset menot yhteensä.

Ansaitsemattoman rahan pörrääminen on johtanut myös yksityisen talouden kurjistumiseen. Osin EKP:n holtittoman rahapolitiikan ja Suomen hallituksen velkaelvytyksen seuraukseni nousseet inflaatio ja lopulta korot iskevät rajusti kotitalouksiin ja yrityksiin.

Suomen suunta on käännettävä velkaantumisen ja kurjistumisen tieltä kohti kasvun tietä. Se edellyttää väistämättä, että perisuomalainen vastuullinen taloudenpito saa kunnianpalautuksen: Käytetään rahaa vain siihen, mihin on varaa.

Kolumni on julkaistu Uusimaassa 29.1.2023.