Kolumni: Kuntaveron progression kiristäminen torjuttava

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin sanoi Ylen vaalitentissä, että suurituloisimmat eivät hänen mielestään ota riittävästi vastuuta kuntien palveluiden rahoittamisesta. Marin esitti progressiivista kuntaveroa, jolloin myös kunnallisverossa – kuten valtion ansiotuloverossa – veroprosentti kasvaa tulojen noustessa.

Käytännössä Marin haluaa siis kiristää entisestään työn verotusta. Tämä esitys pitää torpata. Kunnallisvero kohdistuu työntekoon. Mitä korkeampi työn verotus on, sen vähemmän ihmisellä on kannustimia ahkeroida, kouluttautua, yrittää ja ottaa urallaan suurempia vastuita. Työn verotus on haitallisin vero taloudelliselle toimeliaisuudelle.

Työn verotus, joka koostuu lähinnä valtion ansiotuloverosta ja kunnallisverosta, on jo Suomessa kansainvälisesti katsoen erittäin korkea varsinkin keski- ja hyvillä ansioilla: tienatusta lisäeurosta jää jo keskiansioilla käteen vain puolet. Suomi on myös kärkimaita tuloerojen tasaamisessa.

Marinin väitteet eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa: hyvätuloiset osallistunut palvelujen rahoittamiseen merkittävästi ja kunnallisvero on jo progressiivinen. Veronmaksajain keskusliiton mukaan kunnallisvero on progressiivinen kaikilla tulotasoilla, mikä johtuu eräistä verovähennyksistä. Progressio on 20 vuoden aikana vain kiristynyt.

Lisäksi prosentti kunnallisveron tuotossa on enemmän kunnan kassaan, mitä korkeammat ovat tulot. Veronmaksajain esimerkkilaskelma: Jos keskituloinen tienaa 40 000 euroa vuodessa, kunnallisvero keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (20,02) on 16,4 prosenttia ja veron määrä 6577 euroa. Jos henkilö tienaa 80 000 euroa, kunnallisveroprosentti on 17,7 ja veron määrä 14 152 euroa.

Kun katsotaan tuloverokertymää kokonaisuudessaan, huomataan, että kuntien palvelujen rahoitus lepää pitkälti keski- ja hyvätuloisten harteilla: Vähintään 50 000 euroa vuodessa tienaavat noin 15,4 prosenttia tulonsaajista, eli juuri ne, joiden verotusta Marin entisestään haluaa kiristää, maksavat yli puolet kaikista kerätyistä tuloveroista. Vähintään 35 000 euroa tienaavat, eli 32,7 prosenttia tulonsaajista, maksavat jo 76,5 prosenttia kaikista tuloveroista. Eikö mikään riitä?

Sen sijaan, että vaaditaan veronkiristyksiä, tulee kunnissa sitoutua siihen, ettei kenenkään verotusta kiristetä, vaan päinvastoin sitä pitäisi pyrkiä laskemaan. Sipoo ei ole monista naapurikunnista poiketen nostanut kunnallisveroaan yli vuosikymmeneen. Asiasta on jouduttu aika ajoin äänestämään, mutta onneksi kohtuullisen verotuksen puolustajat ovat voittaneet.

Vaikka Sipoo ei ole korottanut kunnallisveroa, kuntaveron tuotto on kuitenkin kasvanut: Sipoo on onnistunut houkuttelemaan uusia veronmaksajia kuntaan. Kakkua on siis kasvatettu, ei vain jaettu. Keskimääräistä matalampi kunnallisvero on auttaa siinä, että ahkeroinnista jää sipoolaisille enemmän euroja käteen kuin valtaosassa kunnista.

Kaikki hyvinvointipalvelu, varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta vanhuspalveluihin, rahoitetaan jonkun tekemällä työllä ja yrittämisellä. Kun työnteko ja yrittäminen kannattavat, kaikki voittavat.

Heikki Vestman,

Kansanedustaja (kok)

Julkaistu vaalikynänä Sipoon Sanomissa 27.5.2021