Kolumni: Nurmipeltojen ilmastonaudat

Sain jälleen kesällä viettää aikaa Lapuan Tiistenjoella, jonka lakeuksilla sukuni on viljellyt maata lähes 500 vuoden ajan. Suomalaisen maatalouden työntäyteinen arki tuli minulle tutuksi lapsuudessa, kun vietin koulujen loma-aikoja sukulaisteni maitotilalla.

Viimeaikainen keskustelu maatalouden päästöistä on ollut vääristynyttä. Vihreiden mielestä Suomen maataloussektori eli suomalaiset maanviljelijät eivät ole tehneet tarpeeksi ilmastotoimia. Ilmastoaktivistien hampaissa on erityisesti karjatalous.

Keskustelussa unohtuu se tosiasia, että suomalainen nautatalous on kansainvälisesti verraten vähäpäästöistä ja eettistä, koska Suomessa naudat laiduntavat ja syövät pitkälti nurmea. Toisin kuin monet muut tuotantoeläimet, nurmipelloilla laiduntavat märehtijät hyödyntävät ihmiselle kelpaamatonta ravintoa.

Suomalaisten harjoittama nurmiviljely on Euroopan tiedeakatemian mukaan tärkeä keino sitoa ilmakehän hiiltä maaperään. Nurmiruokinta laskee maidon hiilijalanjälkeä jopa 40 prosenttia. Suomessa naudat myös syövät rehuna ja muuttavat ihmisen ravinnoksi kasvisruokien valmistuksessa syntyviä jätteitä.

Kestävän maidontuotannon sivutuotteena syntyy naudanlihaa. Suomessa tuotetaan vuodessa naudanlihaa 87 miljoonaa kiloa, josta noin 80 prosenttia on kytköksissä maitotiloihin. Maitotiloilla syntyneitä vasikoita taas kasvatetaan naudanlihantuotantoon erikoistuneilla tiloilla. 

Luonnonlaitumilla kasvatettu liha on yksi harvoista ruoantuotantotavoista, joka lisää luonnon monimuotoisuutta. Muualla maailmassa karjatalouden rehu sisältää soijaa, jota viljellään pitkälti monimuotoisuuden ja ilmaston kustannuksella.

Maatalouden päästöjä kannattaa edelleen vähentää, mutta syyllistäminen ei auta. Ylpeys suomalaisesta ruoantuotannosta ja maatalousyrittäjien innostaminen jatkamaan hyvää työtä sen sijaan auttaa.

Kotimaisen ruoantuotannon puolustaminen on tärkeää paitsi ympäristön myös huoltovarmuuden kannalta. Viimeistään koronakriisi sekä epävakauden lisääntyminen Euroopan porteilla on havahduttanut suomalaiset omavaraisuuden tärkeyteen.

Juuri nautatalous on yksi suomalaisen ruokaturvan kivijalka. Nurmeen perustuva nautakarjatalous mahdollistaa Suomelle valkuaisomavaraisuuden. Nurmet ovat myös Suomen olosuhteista vakaita viljelykasveja, koska ne kestävät yksivuotisia viljoja paremmin kuivuutta ja hallaa.

Suomalaisten nurmipeltojen hiilivarastoista ja niillä laiduntavista ilmastonaudoista kannattaa pitää kiinni.

Heikki Vestman

Kansanedustaja (kok)

Kolumni julkaistu Uusimaassa, Kirkkonummen Sanomissa ja Keski-Uusimaassa 22.8.2021