Kolumni: Ruuhkamaksu on pysäytettävä
Uusmaalaisen autoilijan uusi rahastusautomaatti, ruuhkamaksu etenee – ja se on torpattava. Me uusmaalaiset emme autoile välinpitämättömyyttämme. Autoilemme, koska on pakko.
Tarvitsemme autoa päästäksemme töihin ja kauppaan, viedäksemme lapset päivähoitoon ja harrastuksiin. Auto on välttämätön työssäkäynnin, yrittämisen ja arjen hallinnan väline. Ymmärtääkö maamme hallitus tämän?
Marinin hallitusohjelman mukaan nimittäin ruuhkamaksun käyttöönoton kaupunkiseudulla mahdollistava laki säädetään. Ruuhkamaksutyöryhmä on jo hallituksessa perusteilla.
”Kyllä bemarimiehellä on varaa maksaa”, kuulee ruuhkamaksua usein perusteltavan. Valitettavasti tässä unohtuu tosiasia, että ruuhkamaksu on luonteeltaan regressiivinen eli se osuu suhteessa eniten pieni- ja keskituloisiin perheisiin ja senioreihin.
Sen käyttöönottoa perustellaan usein ilmastosyillä. Maksu ei kuitenkaan kohdistu päästöihin, vaan aktiivisuuteen, liikkumiseen, työntekoon ja yrittämiseen. Siis kaikkeen siihen, mitä Suomeen tarvitaan enemmän, ei vähemmän.
Ruuhkamaksu romuttaisi työnteon kannustimia. Tämä on todettu suoraan myös Helsingin seudun ruuhkamaksusuunnitelman vaikutusarvioinnissa: Ruuhkamaksu vähentäisi työvoiman saatavuutta -heikentäisi työllisyyttä.
Suomen tulevaisuuden kannalta kriittisimpiä asioita on saada lisää ihmisiä työn syrjään kiinni. Miksi ihmeessä siis edistetään ruuhkamaksua, joka jopa heikentää työllisyyttä?
Ruuhkamaksun suunnittelu on jo tosiasiassa edennyt Helsingin seudulla. Se perustuu HSL:n tiemaksuselvitykseen ja on osa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-)suunnitelmaa.
Tämän perusteella sipoolaisen hoitajan, tuusulalaisen pienurakoitsijan, porvoolaisen opettajan ja nurmijärveläisen insinöörin työhön kohdistuva maksutaakka voi nousta jopa 130 euroa kuukaudessa eli jopa yli 1400 euroa vuodessa. Järjetöntä.
Autoilun päästöjen kannalta oleellista olisi saada autokanta uudistumaan, ei verottaa liikkuminen henki hieveriin.
Uudenmaan maakunta tuottaa noin 40 prosenttia Suomen BKT:sta. Täällä on voitava liikkua tehdä töitä ja yrittää sujuvasti. On muistettava, että Uusimaa ja Helsinki elävät keskinäisriippuvuudessa. Emme ole omavaraistalouksia.
Helsingissä työssäkäyvistä 40 prosenttia pendelöi töihin muualta. Helsinki on täysin riippuvainen uusmaalaisesta työvoimasta. Maksumuurien rakentaminen Uudellemaalle on siten maamme taloudelle haitallista.
On myös hyvä kysyä, miten perustuslaki suhtautuu siihen, että ruuhkamaksut kohdentuisivat vain tiettyjen kuntien alueille.
Heikki Vestman
Kansanedustaja (kok), lakimies
Kolumni on julkaistu Sipoon Sanomissa 13.2.2020, Keski-Uusimaassa 16.2.2020 ja Nurmijärven uutisissa 22.2.2020