Kolumni: Suomi Natoon

Putinin Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt Euroopan turvallisuutta rajusti. Venäjän diktatuuriin ei voi luottaa. Tämä muodostaa uhkan myös Suomen turvallisuudelle.

Euroopan turvallisuusjärjestyksen romahdus pakottaa Suomen määrittelemään uudelleen turvallisuuspolitiikkansa. Suomi on jo kauan kuulunut länteen ja on EU:n jäsenenä kaukana puolueettomasta maasta.

Olen kannattanut Suomen liittymistä Natoon 20 vuotta. Naton 5 artiklan turvatakuut eli kollektiivinen puolustus on maailman vahvin tae maan koskemattomuudelle. Yhteenkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty.

Naton turvatakuut toimivatkin ennen muuta ylivoimaisena pidäkkeenä ja pelotteena mahdolliselle uhkaajalle. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi paitsi suomalaisten myös koko Itämeren alueen turvallisuutta.

Suomi on Nato-valmis.  Suomen puolustusvoimat ovat Nato-yhteensopivat, ja puolustusmenojen osuus BKT:sta on Nato-vaatimuksen mukainen.

Nato-jäsenyyden vastustajat ovat vedonneet vuosia siihen, että Natoon liittyminen voisi johtaa Venäjän poliittisiin ja taloudellisiin vastareaktioihin. Argumentilta on pudonnut pohja Venäjän hyökkäyksen vuoksi.

Suomella ei nimittäin ole enää suhdetta Venäjään. Olemme osa lännen laajenevaa pakoterintamaa. Myös yhteys Venäjän energiavirtoihin tulee enemmin tai myöhemmin katkeamaan.

Toinen vasta-argumentti on ollut Venäjän sotilaallisten reaktioiden pelko. Suomi on jo osa länttä mutta ilman Naton turvatakuita. Suomen USA:n suurlähetystön asianhoitaja viesti on puhutteleva: ”Te olette siinä tilanteessa jo nyt. Ette ole sen alttiimpia Venäjän riskinottohalulle, jos hakisitte jäsenyyttä, kuin mitä olette jo.”

Jo puolet suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Ihmiset osaavat lukea turvallisuustilannetta. Suomen ei haluta jäävän yksin mahdollisen Venäjän sotilaallisen painostuksen tai voiman edessä.

Naton kasvanut kannatus on tärkeää. En kuitenkaan tue kansanäänestystä Natosta, koska se olisi erittäin altis valtiolliselle vaikuttamiselle.

Ratkaisun tekeminen kuuluu Suomen valtion johdolle ja eduskunnalle. Polku Natoon on löydettävä mahdollisimman pikaisesti.

Myös toivottavan Nato-jäsenyyden jälkeen Suomen tulee jatkaa oman, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustuksen vahvistamista. Nimittäin tämä on tehty Suomessa oikein: puolustusvoimien kyvystä ja rahoituksesta on huolehdittu silloinkin, kun muut Euroopan maat ovat ajaneet puolustustaan alas.

Heikki Vestman,

Uusmaalainen kansanedustaja (kok)

Kolumni julkaistu Uusimaassa ja Sipoon sanomissa 10.3 sekä Keski-Uusimaassa 13.3.2022.