Tiedote: Vestmanilta lakialoite opiskelijoiden tulorajojen korottamiseksi – ”Tulorajat eivät palkitse ahkeraa opiskelijaa ja luovat keinotekoista köyhyyttä.”
Tiedote 28.9.2019
Kansanedustaja Vestmanilta lakialoite opiskelijoiden tulorajojen korottamiseksi: ”Tulorajat eivät palkitse ahkeraa opiskelijaa ja luovat keinotekoista köyhyyttä.”
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kerää kansanedustajakollegoilta allekirjoituksia lakialoitteeseen, jossa ehdotetaan opiskelijoiden tulorajojen sekä takaisinperintää koskevan tulonylitysrajan korottamista 50 prosentilla. Näin 9 kuukautta opintotukea nostava opiskelija voisi saada työtuloja jatkossa vuosittain noin 18 000 euroa nykyisen 12 195 euron sijaan.
– Opintotuen nykyiset tulorajat haittaavat opiskelijaa hankkimasta lisätuloa ja kartuttamasta omaa osaamistaan opiskeluaikana. Tulorajat eivät palkitse ahkeraa opiskelijaa ja luovat keinotekoista köyhyyttä. Ahkeruudesta ei saa rangaista, Vestman toteaa.
Vestmanin lakialoite perustuu viime vaalikaudella opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitykseen, jonka mukaan nykyisiä tulorajoja voi nostaa merkittävästi. Raportissa esitettyjen laskelmien mukaan opiskelijoiden keskimääräiset tulot kasvaisivat vuodessa noin 600 eurolla ja valtion saamat nettotulot kasvaisivat yhteensä vuodessa noin 5,9 miljoonaa euroa, mikäli 9 kuukauden opintotukea nostavan tuloraja olisi 18 000 euroa.
– Tulorajat ovat tyyppiesimerkki toimeliaisuutta ja työhaluja latistavasta systeemistä, jossa kaikki menettävät. Valtio menettää miljoonia euroja nettotuloja, koska opiskelijat rajoittavat työn tekemistä. Mahdollisuus lisätöiden tekemiseen kohentaisi niin opiskelijan hyvinvointia kuin valtion taloutta. Olisi järjetöntä olla nostamatta opintotuen vapaan tulon rajaa, Vestman lisää.
Suomessa yli puolet opiskelijoista käy opintojen ohella töissä. Työssäkäynti on yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. Opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että vuositulo ei ylitä vapaata tuloa. Liikaa maksettu etuus peritään takaisin.
– Kela on perinyt opintotukea takaisin tänä vuonna lähes 40 000 opiskelijalta tulorajojen vuoksi. Työnteosta rangaistaan myös siinä tapauksessa, että opiskelija olisikin ahkeroinut ja edennyt riittävästi opinnoissa. Tämä on järjetöntä, Vestman sanoo.
– Opintojen ohella tehty työ on monesti kausittaista ja osapäiväistä. Tulorajan määritteleminen etukäteen on monesti ongelmallista. Työnteolla on tunnetusti opintotuen lisäksi merkittävä asema monen opiskelijan toimeentulotuen turvaajana. Lisäksi kerrytetyllä työkokemuksella on monilla aloilla suuri merkitys työllistymisessä opintojen päättyessä ja työelämään siirtyessä, toteaa Vestman.
Tulorajoissa on maakohtaisia eroja. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa tulorajat ovat merkittävästi korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Lisäksi Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opintotukia pitää maksaa kokonaan takaisin tulorajan ylitettyä. Suomessa opintotuen vapaan tulon rajoja korotettiin oleellisesti (30%) viimeksi vuonna 2008. Tällä hetkellä vuoden 2018 alusta tehtyjen indeksikorotuksen jälkeen vapaita ansioita on saanut ansaita 667 euroa opintotukikuukautta kohden ja 1 990 euroa muita kuukausia kohden.
Lisätietoja: Heikki Vestman, puh. 050 5144897
Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportti: http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportteja/raportteja-37/