Uusimaa: Vestman kritisoi hoivatyön esimiesten kirjallisen kielivaatimuksen kiristystä

Jatkossa hoitotyön esimiehiltä vaaditaan molempien kotimaisten kielten hyvä suullinen sekä kirjallinen taito, kun tähän asti on riittänyt yhden kotimaisen kielen hyvä taito sekä suullisesti että kirjallisesti ja toisen hyvä suullinen taito.

Vt. hyvinvointialuejohtajan sijaisen Leena Kokon esityksen mukaan hyvä suullinen kielitaito olisi riittänyt jatkossakin, joten päätös oli esityksen vastainen. Kirjallisen kielitaidon kiristämisen puolesta äänestivät yhden äänen enemmistöllä rkp ja sosiaalidemokraatit.

Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana kokouspöydässä istunut Heikki Vestman (kok.) on pöyristynyt päätöksestä.

– Suomessa on tällä hetkellä kansallinen hoitajapula. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ei ole varaa menettää ainuttakaan pätevää hoitolähiesimiestä eikä sosiaalityön lähiesimiestä, joita nämä kiristetyt vaatimukset nyt koskevat, Vestman jyrähtää.

Esimerkiksi Porvoon kaupungille on tähän asti riittänyt, että hoitotyön lähiesimiehet hallitsevat molemmat kotimaiset kielet suullisesti, mutta kirjallisesti niistä vain toisen.

– Jo tämä on osoitus siitä, että näissä tehtävissä, joita vaatimus nyt koskee, ei mitä ilmeisimmin tarvita kummankin kotimaisen kielen hyvää kirjallista taitoa, Vestman sanoo.

Vestman kertoo saaneensa päätöksen myötä yhteydenottoja useilta hoitoalan lähiesimiehiltä.

– Hyvin kokeneet, ammattitaitoiset ihmiset ovat kertoneet, että tämän kiristyksen vuoksi he joutuvat hakemaan töitä muualta.

Vestman kyseenalaistaa, onko päätös edes laillinen.

– Henkilöstö siirtyy alueen kunnista hyvinvointialueen palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen, vanhoina työntekijöinä. Keskeinen kysymys on, voidaanko työehtoja muuttaa kesken kaiken. 

Uutinen on julkaistu Uusimaa-lehdessä 18.8.2022.
Lue uutinen kokonaan verkossa: https://www.uusimaa.fi/paikalliset/4792388