Vestman: Hallitusohjelma kuin hyvien toiveiden tynnyri, jonka pohja ei kestä
Tiedote 6.6.2019
SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmiston ja RKP:n hallitusohjelma on julkaistu. Kokoomuksen sipoolainen kansanedustaja Heikki Vestman on lukenut ohjelman huolella ja pitää monia hallitusohjelman tavoitteita hyvinä. Vestman on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, miten ja kuka lukemattomat lupaukset rahoittaa.
”Punavihreä koalitio esittää yli 1,2 miljardin euron pysyviä menolisäyksiä. Niiden rahoitus nojaa työllisyyden nousuun 75 prosenttiin, joka vaikuttaa toiveajattelulta. Uskottavia työllisyyden keinoja nimittäin ei esitetä. Niiden löytäminen on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille ilman tulosvastuuta. Hallitusohjelma on kuin hyvien toiveiden tynnyri, jonka pohja ei kestä. Törsätä ei yksinkertaisesti voi enempää kuin tienaa”, Vestman katsoo.
Vestman muistuttaa myös, ettei suomalaisten kukkaroa kirpaisevan 700 miljoonan euron haitta- ja kulutusverojen kiristysten vastineeksi anneta välttämättömiä kevennyksiä työn verotukseen.
”Ahkeria suomalaisia tämä ohjelma ei palkitse. Palkasta pitäisi saada aidosti enemmän käteen ja siten kannustaa työntekoon. Suomalaisten tärkeät palvelut rahoitetaan kestävästi vain työn ja yrittämisen kautta”, Vestman paaluttaa.
Vestman toteaa, että ohjelmassa on työllisyyden kannalta suorastaan haitallisia asioita, kuten kotitalousvähennyksen leikkaaminen.
”Kotitalousvähennys paitsi lisää palvelualoille työpaikkoja myös auttaa ruuhkavuosia eläviä perheitä sekä eläkeläisiä. Sen leikkaaminen on järjetöntä kateuspolitiikkaa”, Vestman huomauttaa.
Uusmaalaisille autostaan riippuvaisille työssä käyville annetaan Vestmanin mukaan kunnolla raippaa ruuhkamaksun muodossa.
”Cityvihreät saivat tahtonsa läpi: ruuhkamaksulaki ja tuntuva polttoaineveronkorotus edustavat autoiluvastaisuutta. Todellisuuskriittiset punavihreät eivät tunnu välittävän uusmaalaisten arjesta, jossa auto on välttämätön. Ruuhkamaksu ei edes kohdistu liikenteen päästöihin, vaan käytännössä työn tekoon. Ruuhkamaksu on uusi ahkeruuden haittavero – jopa yli 1000 euroa vuodessa, kuten HSL on esittänyt. Miten keskusta ja RKP hyväksyivät tämän järjettömyyden?”, Vestman kysyy.
Vestmanin mukaan vaikuttavampia keinoja vähentää liikenteen päästöjä olisi poistaa autovero siten, että autokanta uudistuu, sekä tukea liityntäpysäköintiä.
Vestman antaa tunnustusta hallituspuolueille lisärahoituksesta tieverkolle, josta on jo viime kaudella parlamentaarisesti sovittu, sekä isojen raideliikenneinvestointien edistämisestä.
”Konkretia tosin puuttuu valitettavasti raideliikennehankkeista. Keski-Uudellemaalle merkittävä pääradan lisäraide ja siihen liittyvät laajennukset mukaan lukien tärkeä Kerava-Nikkilä-rata olisivat vaatineet selkeät kirjaukset hallitusohjelmaan. Itäisen raideyhteyden suunnittelukirjaukseen voi tässä vaiheessa olla tyytyväinen.”
Vestman kiittää tulevaa hallitusta koulutuksen parantamisen tavoitteista.
”Lisärahoitus peruskouluun, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin tulisi aidosti tarpeeseen. Hienoa, että hallituskoalitio lupaa edistää aidosti joustavaa koulunaloitusta, jolloin jokainen lapsi pääsee etenemään omaa tahtia alkuluokat. Toivottavasti raha riittää myös uusiin opettajiin. Ohjelmassa luvattu toisen asteen maksuttomuus eli lukiokirjojen kustantaminen myös hyväosaisille syö nimittäin talouden liikkumavaraa”, Vestman arvioi.